15.05.2024 -

Mitä voit mitata, sitä voit hallita – palveluyritysten kestävyysraportointi muutosten edessä

Mikko Paloneva

Asiantuntija, Elinkeinopolitiikka

Yritysten kestävyysraportoinnissa on käsillä laatutason rakettimainen korotus CSRD-raportointidirektiivin myötä. Uudet velvoitteet laajenevat lähivuosina satoihin suomalaisiin palveluyrityksiin. Mikä muuttuu ja miten raportointiin voi valmistautua?

Yritysten vastuullisuusraportointi on suurten muutosten edessä. Brysselissä hyväksyttiin viime vuonna yritysten kestävyysraportointia koskeva direktiivi CSRD, joka velvoittaa yhä useamman yrityksen raportoimaan vastuullisuudesta.

Jatkossa vastuullisuusraporteista tulee aiempaa kattavampia, tarkempia ja määrämittaisempia, sillä direktiivi ja sen alaiset standardit ovat kunnianhimoisia. Tällä halutaan edistää läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta, sillä raportointiin valmistautuminen pakottaa yritykset kehittämään prosessejaan ja suunnitelmiaan. Lisäksi vastuullisuusraporttien käyttäjät – esimerkiksi rahoittajat – saavat lisätietoa päätöksenteon tueksi.  

Arviolta useampi sata yritystä tulee vaatimusten piiriin pelkästään suomalaisilla palvelualoilla, mikä tarkoittaa suurta kasvua aiempaan verrattuna. Soveltamisala laajenee asteittain siten, että esimerkiksi suuret pörssiyhtiöt joutuvat laatimaan ensimmäisen raportin jo keväällä 2025 koskien tilikauden 2024 tietoja. Seuraavana vuonna joukko laajenee kaikkiin suuryrityksiin ja välillä 2027—2029  listattuihin pk-yrityksiin.  

CSRD tulee näkymään myös yrityksissä, jotka eivät suoraan kuulu velvoitteiden piiriin. Direktiivi vaatii soveltamisalaan kuuluvia yrityksiä raportoimaan myös arvoketjuistaan, joilta raportoivat yritykset joutuvat pyytämään erinäisiä tietoja. Koska esimerkiksi suuret pörssiyhtiöt joutuvat julkaisemaan ensimmäisen raporttinsa jo keväällä 2025, tietopyyntöjä alkaa näkyä jo vuoden sisällä.

Paltan jäsenille CSRD tulee yleisimmin näkymään juuri arvoketjuihin liittyvien tietopyyntöjen kautta, kertoo Paltan viime vuonna toteuttama jäsenkysely. Tämä ei ole yllätys, sillä esimerkiksi liikenne- ja logistiikkapalvelut ovat olennainen osa lukuisten yritysten arvoketjua.  

Mitä raportoinnilta edellytetään?

Raportoinnin sisällöstä säädetään Euroopan komission antamissa ESRS-standardeissa. Nämä jakaantuvat monialaisiin yleisiin tietoihin sekä ympäristöasioihin, sosiaaliseen vastuuseen ja hallintotapaan. Listaus kattaa yli tuhat numeerista tai laadullista datapistettä, joten vaatimustaso on korkea. Lisäksi komissio antaa myöhemmin standardeja toimialakohtaisten tietojen raportoinnista.

Onneksi yritysten ei tarvitse raportoida lillukanvarsista. Vaadittavat tiedot perustuvat kaksinkertaisen olennaisuuden analyysiin, jossa arvioidaan sekä yrityksen vaikutusta ympäröivään yhteiskuntaan että yrityksen riippuvuuksia ulkoisista tekijöistä.

Direktiivin alaiset vastuullisuusraportit on jatkossa varmennettava auktorisoidun tarkastajan toimesta. Tämä parantaa osaltaan raporttien laatua ja luotettavuutta, mutta lisää samalla raportoijien työmäärää.

Kuinka CSRD:hen voi valmistautua?

CSRD:n mukainen raportointi on suuri urakka, erityisesti ensimmäistä kertaa tehtäessä. Siihen kannattaa varata riittävästi aikaa ja resursseja. Velvoitteiden piiriin kuuluvan yrityksen tulisi aloittaa tyyö hyvissä ajoin ennen ensimmäistä tilikautta, jolta tietoja raportoidaan, jotta raportoitavat teemat ehditään määrittää ja tarvittavat prosessit ottaa käyttöön.  

Jotta raportti voidaan aikanaan todentaa, on jo valmistelujen aikana tärkeä dokumentoida huolella metodologia, oletukset ja tausta-aineistot. Lisäksi kannattaa jo aikaisessa vaiheessa käydä aktiivista vuoropuhelua varmentajan kanssa, jotta varmentajan näkemykset ovat tiedossa.

Tiedonhallinta, raportointiprosessit ja -järjestelmät ovat tärkeitä suuren datamäärän vuoksi. Erilaiset teknologiset ratkaisut helpottavat paitsi tiedonhallintaa myös raportin muuntamista koneluettavaan muotoon. Palta järjesti jäsenilleen kaksiosaisen koulutussarjan CSRD-raportoinnin perusteista ja todentamisprosessiin valmistautumisesta keväällä 2024. Koulutuksen toteutti konsulttiyhtiö KPMG. Materiaalit ovat saatavilla Paltan jäsenten käyttöön ja löytyvät Paltapalveluista.

Mikko Paloneva

Asiantuntija, Elinkeinopolitiikka

Ilmastopolitiikka ja kestävä kasvu

mikko.paloneva@palta.fi

Tältä kirjoittajalta myös