Työmarkkina-aiheet ovat viime syksyn ja tämän kevään aikana olleet vahvasti esillä mediassa, tapahtumissa ja ihmisten välisissä keskusteluissa. Keskiössä ovat olleet hallituksen linjaamat työelämäuudistukset – niiden etenemisen seuraaminen, osalla kannattaminen ja osalla vastustaminen.
Suomen talouden ja suomalaisten kestävälle tulevaisuudelle tärkeät uudistukset ovat edenneet Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti. Työrauhan parantamiseen työmarkkinoilla tähtäävä lakihankkeen osalta jopa aikaistetusti: lakiesitys hyväksyttiin eduskunnassa 8.5., ja laki tuli voimaan 18.5. Uudistus on työnantajapuolen näkökulmasta erittäin odotettu. Syksyn ja kevään kaltaisten poliittisten lakkojen sarjat ja niistä aiheutuvat taloudelliset menetykset työnantajille eivät jatkossa enää ole mahdollisia samalla voimakkuudella.
Paikallisen sopimisen kokonaisuuden puolestaan on tarkoitus tulla eduskunnan käsittelyyn kesäkuussa. Kolmas keskeinen uudistus, eli vientivetoiseen työmarkkinamalliin liittyvä hallituksen esitys on tulossa eduskuntaan syksyllä.
Poliittisista lakoista ja hallituksen työmarkkinauudistuksia koskevista erimielisyyksistä huolimatta työehtosopimuskumppanien sopimuskauden aikainen yhteistyö ja dialogi eivät missään vaiheessa ole keskeytyneet paltalaisilla sopimusaloillamme. Neuvottelukumppanien kesken vuosien varrella rakentama luottamus ja aloilla yhteisesti todetut haasteet ja mahdollisuudet mahdollistavat keskinäisen vuoropuhelun silloinkin, kun julkisuudessa liittojen kannanotot ovat vastakkaisia.
Arvostamme ja vaalimme neuvottelukumppaniemme kanssa käytyä dialogia suuresti. Kaikissa neuvottelusuhteissa on kyettävä rakentavaan keskusteluun, toisen kuunteluun ja yhteisen, sopimusalaa eteenpäin vievän lopputuloksen hakemiseen. On tehtävä hartiavoimin töitä sen eteen, että kykenemme olemaan uudistavia ja toisiimme luottavia voimia.
Katse tulevassa neuvottelukierroksessa
Työmarkkinaneuvottelijat valmistautuvat jo ensi syksynä alkavaan laajaan neuvottelukierrokseen. Valtaosalle työehtosopimuksia neuvoteltiin edellisellä kierroksella kaksivuotiset sopimuskaudet, jotka loppuvuodesta tai ensi keväänä ovat päättymässä.
Sopimuskauden aikainen yhteistyö on jatkunut muun muassa työryhmissä. Neuvottelutoiminta on jatkuvaa työtä ja dialogia, vaikka se julkisuudessa nousee vahvemmin esiin palkkaneuvotteluiden tai työtaisteluiden myötä. Jotkin asiakokonaisuudet ovat sellaisia, että niitä on järkevää työstää huolellisesti yhdessä, mielellään sopimuskauden aikana ja rauhallisesti, jo ennakkoon ennen neuvottelukierrosta; olipa kyseessä puolivalmiste varsinaista neuvottelurupeamaa odottamaan tai asia, joka halutaan jatkuvan neuvottelun periaatteella ratkoa jo sopimuskauden aikana.
Sopu löytyy aina
Lopulta sopu aina löytyy, vaikka tulevasta neuvottelukierroksesta on povattu vaikeaa – jälleen kerran. Vuosien varrella toistuvasti on ollut vaikeaa, vaikeampaa ja vaikeinta aikaa – helpoksi tai vaivattomaksi ei näitä neuvotteluita ole tavattu kutsua. Aina ennenkin ovat sopimukset syntyneet, niin tulee käymään myös ensi kerralla.
Vastuu työehtosopimusten sisällön kehittämisestä on meillä työehtosopimusneuvottelukumppaneilla. Yhteinen tavoitteemme on, että Suomi säilyy hyvänä maana tehdä työtä, innovoida, sijoittaa, perustaa uusia yrityksiä ja palkata työntekijöitä. Vain siten menestymme ja saamme taloutemme takaisin kasvu-uralle.
