Elintärkeä, osin ontuva ja keskeneräinen sisämarkkina

EU:n sisämarkkina maistuu paperilta, mutta yritysten näkökulmasta se on elintärkeä asia, jonka pitäisi toimia nykyistä paremmin.  Historian lastia ja nurkkakuntaisuutta pitäisi vähentää.

– Teliaan vaikuttaa sääntelyn kautta se, miten EU pystyy olemaan vastavoima amerikkalaisille ja kiinalaisille digijäteille. Varsinkin jenkkimammuttien valta-asema on niin vahva, että yksittäisen valtion on vaikea tasapainoilla niitä vastaan. Siksi vahva EU:n sisämarkkina on meille erittäin tärkeä, sanoo Telia Finlandin toimitusjohtaja ja Paltan hallituksen puheenjohtaja Heli Partanen. 

– Sen kautta voidaan varmistaa, että sääntely kehittyy asianmukaisesti ja niin, että se ei estä innovaatioita eikä meidän toimintaamme markkinoilla. Ja jos EU toimii yhtenäisesti, olemme mukana erilaisissa standardisointikeskusteluissa, jotka liittyvät vaikkapa 6G:hen.

Samat säännöt ja toimeenpanon periaatteet, kiitos!

Sisämarkkinoiden perusta ovat ihmisten, tavaroiden ja palvelujen sekä rahan vapaa liikkuminen. Digilainsäädännön pitäisi edistää myös datan vapaata liikkumista. Tästä on olemassa sääntelyä, mutta sitä toimeenpannaan eri tavalla eri maissa.

– Datan sisämarkkina ei ole aidosti avoin. Olemme olleet Suomessa ehkä radikaaleimmin liikkeellä. Aina, kun tehdään EU-sääntelyä, pitäisikin varmistaa, että kansallinen toimeenpano tapahtuu samojen periaatteiden mukaisesti ja suunnilleen samassa aikataulussa, Partanen huomauttaa.

Kansalliset intressit ja viranomaisten tulkinnat vaihtelevat

Toinen asia on Euroopan maiden moninaisuus ja erilaiset viranomaistulkinnat.

– Digipalvelujen kannalta vaikkapa eri kielet eivät ole pulmallisia, mutta kansalliset intressit ovat. Esimerkiksi kilpailuviranomaisilla on erilaisia näkemyksiä yrityskaupoista. On myös erilaisia näkökantoja siitä, mikä on kriittistä infraa ja mikä ei. Kun jokainen katsoo oman kansallisen näkökulmansa kautta, syntyy kuva, että omat markkinat halutaan blokata.

Tarvitsemme työvoimaa muualta – kuten koko EU

Entä ihmisten vapaa liikkuvuus? Lähes koko palveluala tarvitsee työntekijöitä enemmän kuin heitä on tarjolla. Sama pätee Partasen mukaan yhä enemmän myös kasvun kannalta tärkeisiin aloihin, kuten digiin ja vihreään siirtymään.

– Palvelualoille ja myös monella muulle toimialalle on aivan elinehto, että saamme osaavaa ja motivoitunutta työvoimaa Suomeen. Tarvitsemme ihmisiä, jotka haluavat elää täällä. Yhteiskunnan pitää antaa mahdollisuudet heille ja myös heidän perheilleen. Miten takaamme, että koko perhe voi hyvin, haluaa olla ja työskennellä Suomessa?

– Jos haluamme pitää yhteiskunnan pyörät pyörimässä, tarvitsemme työvoimaa muualta, koska sitä ei riitä omasta takaa. Sama kilpailu on käynnissä koko EU-alueella, Partanen painottaa.

Oma lukunsa ovat työmarkkinat. Niiden sääntely on perinteisesti ollut kansallisissa käsissä.  Viime vuosina EU-tasolla on kuitenkin alkanut olla haluja säännellä osin myös työmarkkinoita. Tämä on Partasen mielestä huono ajatus.

– EU-tasoinen sääntely sisältää riskin, että menisimme Suomessa sääntelyssä takapakkia. Yleensähän sääntely asettuu ei-niin-edistyksellisten markkinoiden mukaan. Suutari pysyköön lestissään, Heli Partanen muotoilee.

Yhteydet on kerta kaikkiaan turvattava

Suomi on logistisesti ja myös tietoliikenneyhteyksien puolesta kuin saari. Yhteydet Itämeren yli ja ali ovat elintärkeät, joten ne on yksinkertaisesti turvattava. Tähän tarvitaan vetoapua EU:ltakin.

– Meidän on huolehdittava logistiikasta ja siitä, että tavaravirtoja pysytään toimittamaan Itämeren kautta. Se on kriittisen tärkeää. Niin ovat merikaapelitkin. Meidän on luotava EU-tasolla ymmärrystä tästä tilanteesta ja siitä, mitä se aiheuttaa suomalaisyrityksille. Tätä on korostettava keskusteluissa EU-pöydissä, Partanen alleviivaa.

Se taas edellyttää niihin pöytiin ihmisiä, jotka osaavat tarkastella asioita tarpeeksi laajasta kulmasta.

– Pitää osata katsoa isoa kuvaa EU:n näkökulmasta, mutta ymmärtää myös, miten poikkeavia oloja eri puolilla EU:ta on. Se vaatii minusta yhtenäistä pohjoismaista rintamaa. Siinä meillä toivon mukaan on vähän isommat eväät käydä niitä keskusteluja.

Elääkö t&k-rahoitus teollisessa maailmassa?

Palveluviennin osuus on runsaan kolmanneksen Suomen viennistä ja sen rooli kasvaa koko ajan. Palvelujen puoli tunnistetaan kuitenkin huonosti, kun t&k-rahoituksesta päätetään. Sitä ohjataan perinteisesti valmistavaan teollisuuteen ja teknologioiden kehittämiseen – muuhun kuin palveluteknologioiden, sillä palvelukehitys soveltaa usein jotain olemassa olevaa, mutta toisin kuin aiemmin.

– Soveltavaan kehittämiseen ei ole edelleenkään saatavilla samalla tavalla rahoitusta kuin teknologiainnovaatioiden kenttään, Heli Partanen huomauttaa.

Tähän pitää saada muutos. Osin on kyse suurten EU:n puiteohjelmien rahoituksen kriteereistä, osin ehkä siitä, osaavatko palveluyritykset hakea rahoitusta. Kyse voi olla siitäkin, miten rahoituksesta päättävät tahot arvottavat erilaisia hakemuksia. Elääkö t&k-rahoitus teollisessa maailmassa?

Tehdään palvelus kansantaloudelle

– Meillä on Suomessa todella paljon globaalia osaamista palveluteknologioiden kehittämisessä. Esimerkiksi satelliittiteollisuuteen liittyvät palvelut ja digitalisaatiopalvelut ovat keihäänkärkiä Euroopan mittakaavassa, Partanen kuvaa.

– Digitaalisten palveluiden ja ns. kovan logistiikan yhdistämisen ympärillä tapahtuu nyt paljon, samoin vihreän siirtymän kanssa. Olisi palvelus koko kansantaloudelle, että katsoisimme vähän laajemmin, miten palvelusektorista saadaan uusia vientituotteita. On ihan selvää, että palvelusektori kasvaa tulevaisuudessakin. Koska Suomi on digitalisaation kulmasta kärkimaita, olisi luontevaa yhdistää nämä kaksi tarvetta.