Tällä viikolla pidettävien EU:n parlamenttivaalien jälkeen muodostettavan uuden komission tavoitteena tulee varmasti olemaan EU:n kilpailukyvyn sekä turvallisuuden kehittäminen. Yksi keskeinen osa-alue, jolla näitä molempia tavoitteita voidaan edistää, on EU:n liikenteellisen ja logistisen saavutettavuuden parantaminen.
Suomelle, joka sijaitsee maantieteellisesti EU:n sisämarkkinoiden reuna-alueella ja aggressiivista hyökkäyssotaa Ukrainassa käyvän Venäjän naapurina, hyvät liikenne- ja logistiikkayhteydet länteen ovat tärkeitä maamme talouskasvulle ja turvallisuudelle. On keskeistä, että uusi komissio ja parlamentti keskittyvät muuttuneessa EU:n geopoliittisessa turvallisuustilanteessa kehittämään EU:n ja sen kautta myös Suomen liikenteellistä saavutettavuutta. Mitä saavutettavampi EU, sitä saavutettavampi Suomi.
Mistä EU:n ja Suomen liikenteellisessä saavutettavuudessa on kyse?
Saavutettavuus tarkoittaa kykyä liikkua tehokkaasti ja kestävästi paikasta toiseen, mikä on tärkeää sekä ihmisten että tavaroiden liikkumiselle. Jos liikenteellistä ja logistista saavutettavuutta halutaan EU:ssa ja Suomessa parantaa, tulee keskittyä erityisesti liikenneinfran ja -yhteyksien kehittämiseen siten, että ne tukevat elinkeinoelämän toimintaa, parantavat eri alueiden välisiä yhteyksiä sekä varmistavat turvallisuuden.
Saavutettavuus tiivistyy myös pitkälti kysymykseksi kuljetuskustannuksista, sillä niiden taso määrittelee hyvin pitkälle sen, mihin elinkeinoelämän toimijoiden kannattaa sijoittua EU:ssa tai Suomessa. Fakta on se, että kustannustehokas ja toimiva liikenne- ja logistiikkajärjestelmä on keskeinen kilpailu-, mutta nykyään aiempaa suuremmassa määrin myös turvavallisuustekijä koko EU:lle.
Miten EU:n ja Suomen saavutettavuutta on mahdollista parantaa?
EU:n tasolla liikenteellistä saavutettavuutta voidaan parantaan monin tavoin, esimerkiksi:
- Trans-European Transport Networkin (TEN-T) edistäminen: TEN-T liikenneverkko on suunniteltu edistämään tavaroiden ja ihmisten liikkumista vapaasti ympäri Eurooppaa. Verkosto kattaa EU:ssa rautatiet, tiet, sisävesireitit, lentokentät ja satamat, joiden kautta tavoitteena on varmistaa yhtenäiset ja korkeatasoiset liikenneyhteydet koko EU:ssa sekä yhteydet kolmansiin mainihin.
- Connecting Europe Facility (CEF) -rahoitusvälineen kehittäminen: EU:n CEF-rahoitus tukee infrastruktuurihankkeita liikenteen, telekommunikaation ja energian aloilla. Se keskittyy erityisesti poikkileikkaaviin ja rajat ylittäviin hankkeisiin, jotka parantavat saavutettavuutta ja edistävät EU:n sisämarkkinoiden toimintaa.
- Vihreän siirtymän toimeenpano yritysten kilpailukykyisyys turvaten: EU:n Green Deal -ohjelmaan sisältyvien lukuisten toimenpiteiden myötä myös liikenteen ja logistiikan päästöjä pyritään vähentämään, mikä tärkeää. Vihreä siirtymä vaikuttaa myös liikenteelliseen ja logistiseen saavutettavuuteen, kun kehitetään uusia, ympäristöystävällisiä kuljetusmuotoja ja -polkuja liikenteen ja logistiikan kilpailukykyisyys huomioiden.
Paltan EU-viestit EU:n ja Suomen saavutettavuuden parantamiseksi
Saavutettavuus ja huoltovarmuus tuotava vahvemmin osaksi EU:n infrarahoitusta ja samalla irrottauduttava nykyisestä koheesioperiaatteesta
- Connecting Europe -rahoitusvälineen (CEF) rahoituskriteerien tulee paremmin huomioida tarpeet kansainvälisen saavutettavuuden, strategisen autonomian ja kriisikestävyyden osalta, heijastaen muuttunutta geopoliittista tilannetta Euroopassa. Sotilaallisen liikkuvuuden osuutta rahoituksesta tulee lisätä.
- Rahoituskriteerien tulee nykyistä paremmin tunnustaa jäsenvaltioiden erilaiset olosuhteet. Nykyisin käytetty kustannus-hyötyanalyysi on esimerkiksi Suomelle erittäin epäedullinen kriteeri, sillä suurena ja harvaan asuttuna maana Suomi ei tule koskaan saavuttamaan Keski-Euroopan liikennevolyymeja.
- Connecting Europe -rahoitusvälineessä on nykyään vahva koheesioulottuvuus. Seuraavalla EU:n budjettikaudella 2028–2035 jäsenvaltioiden välisten liikenneinfrastruktuurin rahoitusten on oltava paremmin keskenään tasapainossa vähentämällä osuutta, joka on osoitettu vain ja ainoastaan koheesiomaille.
Liikenteen puhtaan siirtymän lainsäädännön täytäntöönpanoa edistettävä ja tietyiltä osin myös uudelleentarkasteltava
- EU:n yhteinen ja laaja säädöspohja vihreään siirtymään on pääosin rakennettu nykyisen komission Fit for 55 -paketin avulla, missä ollaan suurelta osin vasta täytöönpanon käynnistämisvaiheeessa. Tulevalla EU-vaalikaudella on keskityttävä Fit for 55 -lainsäädännön täytäntöönpanoon ja sen kansainvälisen kilpailukykyisyyden varmistamiseen.
- Meri-, lento-, ja tieliikenne tulevat sisältymään vuoteen 2030 mennessä kokonaan EU:n päästökauppamekanismeihin. Myös raideliikenne on sähkön käytön osalta jo päästökaupan piirissä. Näin ollen liikenne tulee eriyttää kansallisista taakanjakotavoitteista 2030 lähtien, jotta vältetään moninkertaiset ohjausmekanismit ja niiden seurauksena moninkertaiset ilmastoverot ja -maksut.
Palvelus Euroopalle
Palvelus Euroopalle on Paltan EU-vaaliteemoja yhdistävä nimike. Tehdään seuraavalla parlamenttikaudella asioita, joiden myötä Suomesta ja EU:sta tulee entistä parempi paikka meille kaikille elää ja yrittää. Se on Palvelus Euroopalle.
Kaikki EU-vaalitavoitteemme
Petri Laitinen
Liikenne- ja logistiikkajohtaja, Elinkeinopolitiikka
Liikenne ja logistiikka
petri.laitinen@palta.fi
