Budjettiriihestä tarvitaan talouskasvua tukemaan linjaus T&K-rahoituksen ohjaamisesta tuottavuutta parantavaan kehittämistoimintaan myös kotimarkkinoilla toimiville yrityksille. Suomessa tuottavuuden kehitys erityisesti palvelualoilla on ollut heikkoa keskeisiin kilpailijamaihin verrattuna.
Business Finlandin jakamaan T&K-rahoitukseen sisältyy tällä hetkellä kansainvälisyysvaade eli ns. vientikriteeri. Jopa puolet tuesta kiinnostaneista palvelualan yrityksistä kokee kansainvälisyysvaateen mahdollisuuksiaan rajoittavaksi, selviää Paltan tekemän kyselytutkimuksen alustavista tuloksista.
Viennin lisäämisen tähtäävät toimenpiteet ovat tärkeitä, mutta samalla on ymmärrettävä, että kotimarkkinoillakin toimivien yritysten kasvua, kilpailukykyä ja tuottavuutta tulee edistää. Esimerkiksi julkisessa kehitysrahoituksessa, kuten Business Finland, ei tule olla jatkossa tiukkaa kriteeriä siitä, että tavoitellaanko jollain hankkeella vientiä selventää Paltan elinkeinopolitiikan johtaja Tatu Rauhamäki.
– Suomen julkinen talous ei tasapainotu ilman palvelusektorin huomattavaa kasvua, joka saadaan aikaan tuottavuutta kasvattamalla. Palvelualat tuottavat 40 % BKT:stä ja palveluvienti muodostaa jo lähes kolmanneksen viennistä. Hallituksen tulee nyt viimeistään kääntää katseensa myös palvelualojen kasvun turvaamiseen, vaatii Rauhamäki.
Aineettomat investoinnit saatava kilpailijamaiden tasolle
Suomessa aineettomat investoinnit ovat jääneet jälkeen keskeisistä kilpailijamaista. Aineettomilla investoinneilla tarkoitetaan mm. ohjelmistoja, tietokantoja, dataa, luovia sisältöjä ja immateriaalioikeuksia.
Digitalisaation myötä suomalainen palveluliiketoiminta on osa kiristyvää kansainvälistä kilpailua. Kasvavia tutkimus- ja kehityspanoksia tulee kohdistaa soveltavaan tutkimukseen, teknologian käyttöönottoon, sekä palvelualojen yritysten konkreettisiin tarpeisiin. Näin varmistetaan, että Suomi pysyy kilpailukykyisenä, ja että palvelusektorin potentiaali tuottavuuden ja hyvinvoinnin lähteenä realisoituu täysimääräisesti.
– T&K-toiminta ei yksin riitä. Lisäksi on varmistettava, että syntyy innovaatioita, jotka päätyvät markkinoille uusina tuotteina ja palveluina. On hallitukselta hölmöä toimintaa leikata siitä rahoituksesta, joka eniten toisi kasvua ja tukisi kasvavien T&K-panostusten tulosten kaupallistamista. Kehysriihessä päätetyt leikkaukset Business Finlandin innovaatiotukiin tulee perua, jyrähtää Rauhamäki.
– Lisäksi AV-tuotantokannustimen pysyvästä jatkosta tulee tehdä riihessä päätös. AV-tuotantokannustimen edut ovat todistettuja, silti resurssi on vuosittain uhan alla. Lopuksi nostan esiin matkailun edistämisen. Suomeen suuntautuva matkailu on kehittynyt huonosti verrattuna verrokkimaihin. Visit Finlandin määrärahojen leikkauksia ei tule toteuttaa, vaatii Rauhamäki.
Lisätiedot:
Tatu Rauhamäki, elinkeinopolitiikan johtaja, Palvelualojen työnantajat PALTA ry
tatu.rauhamaki@palta.fi, 050 521 2907
Palvelualojen työnantajat Palta on teettänyt kyselytutkimuksen TKI- rahoituksen ja yleiskäyttöisten tekoälytyökalujen (GenAI) käyttöönotosta jäsenyrityksissään. Tutkimuksen tulokset julkaistaan syyskuussa.
