Kauppalehti: Katse pois peruutuspeilistä elinkeinopolitiikassa – uusia kasvun lähteitä tarvitaan kipeästi

Elinkeinopolitiikan uudistaminen ja kehittämispanostusten kohdentaminen palvelualoille ovat aivan avainasemassa Suomen tuottavuusongelman ratkaisemisessa, kirjoittavat Martti Pykäri ja Jari Konttinen.

Suomen talouden elinvoimaisuus ja tulevaisuuden kasvunäkymät kumpuavat yhä enemmän palvelusektorin vahvistumisesta ja kansainvälistymisestä. Elinkeinorakenteemme on palveluvaltaistunut, kuten kaikissa kehittyneissä maissa. 2000-luvulla työllisyys on kasvanut käytännössä vain palvelusektorilla.

Yksityisten palveluiden osuus bruttokansantuotteesta on noussut 1980-luvun reilusta 25 prosentista jo yli 40 prosenttiin, ja jatkaa kasvuaan.

Tilastokeskuksen mukaan Suomen elintaso, eli bruttokansantuote per asukas, oli viime vuonna samalla tasolla kuin 15 vuotta aiemmin, vuonna 2008. Uusia kasvun lähteitä tarvitaan kipeästi.

Tuottavuuskehityksemme sakkaa ja haaste osuu erityisesti palvelualoihin. Kun palveluiden osuus taloudesta on kasvanut, koko Suomen talouden tuottavuus myös määräytyy yhä enemmän palvelusektorilla. Valtiovarainministeriön yhteydessä toimiva tuottavuuslautakunta on nostanut esiin sen, että meillä on esimerkiksi verrattain vähän suuria huipputuottavia palvelualan yrityksiä.

Avain kasvuun löytyy usein kansainvälistymisestä. Perinteisen kivijalkamme vientiteollisuuden lisäksi tarvitsemmekin uusia kasvun aloja ja vientiartikkeleita.

Maailman palvelukauppa on kasvanut jo pitkään tavarakauppaa nopeammin, ja painottunut korkean arvonlisän tuotantoon. Tässä kisassa on pärjättävä, muuten vaihtosuhteemme heikkenee yhä ja eväät tuottavuuden kasvuun jäävät jatkossakin ohuiksi.

Kotimainen palveluliiketoiminta on huomattavasti kansainvälistyneempää kuin ennen, johtuen teknologian ja liiketoiminnan kehityksestä. Yhä useampia palveluita voidaan tuottaa ja myydä paikkariippumattomasti kansainvälisille asiakkaille. Samalla monet perinteisesti kotimarkkinatoimintana pidetyt palvelut kohtaavat kotikentällä kansainvälisen kilpailun, kun ulkomaiset yritykset rantautuvat Suomeen tarjoamaan palveluita kotimaisille kuluttajille ja yrityksille.

Palveluiden osuus koko viennin arvosta on viime vuosina ollut vajaan kolmanneksen. Osuus on lähes kolminkertaistunut vuodesta 2000. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLAn tuoreen tutkimuksen mukaan Suomen palveluvienti on kuitenkin keskittynyt liiaksi IT- ja ohjelmistopalveluihin, mikä luo vientiin haavoittuvuutta ja riippuvuutta yksittäisistä toimialoista. Viime vuodet vahvasti kasvaneiden IT-palveluiden vienti on myös valitettavasti viime aikoina vähentynyt.

Elinkeinopolitiikan uudistaminen ja kehittämispanostusten kohdentaminen palvelualoille ovatkin aivan avainasemassa Suomen tuottavuusongelman ratkaisemisessa ja kansainvälisen kilpailukyvyn parantamisessa.

Meillä elinkeinopolitiikan katse on tällä hetkellä aivan liian vahvasti peruutuspeilissä ja menneisyyden onnistumisissa. Katse tulee kääntää eteenpäin ja siellä näkyviin tulevaisuuden mahdollisuuksiin.

Esimerkiksi OECD:n mukaan palvelualojen tuottavuuskehitys nojaa jatkossa pitkälti uusien teknologioiden tehokkaaseen hyödyntämiseen ja käyttöönottoon. OECD ja tuottavuuslautakunta ovat molemmat peräänkuuluttaneet monipuolisempaa innovaatioekosysteemiä ja erityisesti palvelusektorille suunnattua T&K-politiikkaa.

Hallitus on hallitusohjelmansa mukaisesti lisäämässä tutkimus- ja kehittämispanostuksia merkittävästi. Palvelualojen työnantajat Palta on esittänyt, että lisäpanostukset ohjataan elinkeinorakenteen monipuolistamiseen ja uutta tietoa käytännössä hyödyntävään soveltavaan tutkimukseen.

Kehittämisrahoitusta on suunnattava kilpailukykyisten ja digitaalisten yritys- ja kuluttajapalveluiden kehittämiseen, asiakaskokemuksen parantamiseen, aineettomien oikeuksien, luovien sisältöjen ja designin tehokkaaseen hyödyntämiseen sekä uusien liiketoimintamallien kehitykseen ja teknologian käyttöönottoon. Suomen on löydettävä uusia liiketoiminnan kasvualueita ja monipuolistettava yksipuolista elinkeinorakennetta. Se on koko kansakunnan etu.

Orpon hallitusohjelmassa on tunnistettu palvelutalouden kasvuedellytysten vahvistamisen ja viennin monipuolistamisen tarve. Tämä on hyvä alku, mutta politiikanteon on siirryttävä sanoista tekoihin.

Nyt tarvitaan toimenpiteitä, jotka tukevat konkreettisesti palvelusektorin kasvua, tuottavuuden parantamista, sekä myös kotimarkkinoiden liiketoiminnan innovatiivista kehittämistä​. Tällä kaikella luodaan pohjaa myös kansainvälisten markkinoiden valloittamiselle.

Martti Pykäri
pääekonomisti, Palvelualojen työnantajat Palta

Jari Konttinen
elinkeinopolitiikan johtava asiantuntija, Palvelualojen työnantajat Palta

Teksti julkaistu alun perin Kauppalehdessä 22.4.2024.