Hallituksen toimet hidastavat liikenne- ja logistiikka-alan puhdasta siirtymää, mikä on pidemmän päälle edellytys kestävälle ja kannattavalle liiketoiminnalle ja niiden päästötavoitteiden toteutumiselle, joihin Suomi on sitoutunut, kirjoittavat Petri Laitinen ja Mikko Paloneva.
Lukijalta. Maan hallitus tekee suuren erheen heikentämällä liikennesektorin ilmastotoimia usealla eri tavalla.
Hallituksen toimet hidastavat liikenne- ja logistiikka-alan puhdasta siirtymää, mikä on pidemmän päälle edellytys kestävälle ja kannattavalle liiketoiminnalle ja niiden päästötavoitteiden toteutumiselle, joihin Suomi on sitoutunut.
Liikennesektorin tärkeimpään ilmastotoimeen, bensiinin ja dieselin jakelijoita koskevaan jakeluvelvoitteeseen, on luvassa merkittävä heikennys.
Liikennepolttoaineiden sisältämän uusiutuvan energian vähimmäismäärää hallitus esittää alennettavaksi 17–31 prosentilla vuosina 2025–2027. Lisäksi hallitus esittää alennettavaksi seuraamusmaksuja, mikä luo erikoisen kannustimen lain rikkomiselle.
Jakeluvelvoitetasojen alentamisen myötä tieliikenteen päästöt tulevat kasvamaan yhteensä yli kolme miljoonaa tonnia vuosien 2025—2027 aikana, ja osa muista hallituksen toimista kasvattaa päästöjä entisestään.
Samalla vaikeutuu EU:sta Suomelle tulevan sitovan päästövähennysvelvoitteen saavuttaminen samaan aikaan kun metsien hiilinielut tulevat jäämään merkittävästi EU-velvoitteita pienemmiksi.
Logistisen kilpailukyvyn edistämisen on kuitenkin oltava sopusoinnussa liikenteeltä tarvittavien päästövähennysten kanssa.
EU-velvoitteista lipeäminen pakottanee Suomen ostamaan päästökiintiötä muilta mailta, minkä kustannus voi liikenteen osalta nousta satoihin miljooniin tai jopa yli miljardiin euroon. Rahat kannattaisi käyttää ennemmin Suomen hyväksi ja toteuttaa päästövähennykset kotimaassa ajoissa.
Hallituksen tavoittelema matalampi polttoaineen hinta tukee logistiikan kilpailukykyä, mikä on tärkeää viennistä elävälle pienelle avotaloudelle. Logistisen kilpailukyvyn edistämisen on kuitenkin oltava sopusoinnussa liikenteeltä tarvittavien päästövähennysten kanssa.
Henkilöliikenteen sähköistyminen on lähtenyt käyntiin, mutta raskas liikenne tarvitsee vielä tukea. Logistiikkakeskusten latausasemat tulisi sisällyttää jakeluvelvoitteen piiriin, sillä tämä edistäisi raskaan liikenteen latausinfrastruktuurin rakentamista.
Samoin hallitus aikoo menetellä myös huomattavasti vähemmän tukea tarvitsevien, kevyille ajoneuvoille suunnattujen julkisten latausasemien kanssa.
Petri Laitinen
liikenne- ja logistiikkajohtaja, Palvelualojen työnantajat PALTA ry
Mikko Paloneva
asiantuntija, ilmastopolitiikka ja kestävä kasvu, Palvelualojen työnantajat PALTA ry
Teksti on julkaistu alun perin Kauppalehdessä 6.11.2024.
Kirjoittajat:
Petri Laitinen
Liikenne- ja logistiikkajohtaja, Liikenne ja logistiikka
Elinkeinopolitiikka
Mikko Paloneva
Asiantuntija, Ilmastopolitiikka ja kestävä kasvu
Elinkeinopolitiikka