Matkailu pysähtyi kun rajat menivät kiinni

Suomen suurin laiva- ja lähialuematkojen myyjä ja matkanjärjestäjä Matkapojat Oy oli tottunut järjestämään vuosittain lomia, risteilyjä ja kiertoajeluita kaikkiaan noin 250 000 ihmiselle. Maaliskuussa 2020 koronaviruspandemia työnsi Matkapojat, samoin kuin koko matkailualan, muutaman viikon aikana vauhdilla luisuun kohti tuntematonta.

– Ehkä pahinta oli se, miten yllättäen ja suurella voimalla tilanne eteni ja keskeytti liiketoiminnan. Rajat menivät kiinni, lentoja ei lähtenyt eivätkä laivat liikkuneet. Matkustajaliikenne keskeytyi. Vaikeinta tilanteessa on se, ettei kukaan tiedä kauanko tämä kestää, sanoo Matkapoikien toimitusjohtaja Ari Penttilä.

Kun valtiot sulkivat rajansa eikä matkoja voitu enää myydä, Matkapoikien kassavirta ehtyi. Jo myydyt matkat oli peruutettava, siirrettävä tai järjesteltävä muutoin uudelleen. Yritykselle tuli kiire ottaa yhteys noin 30 000:een akuutin tilanteen asiakkaaseen ja palauttaa heidän maksamansa rahat, mutta samaan aikaan henkilökunnan palkkojen maksu oli vaakalaudalla. Yritys päätti lomauttaa henkilökunnan porrastetusti. Asiakaskontaktointia tekivät  jäljelle jääneet ja perheyrityksen omistajat itse.

– Työntekijöiden suhtautuminen oli uskomattoman hienoa. Olen ylpeä siitä yhteenkuuluvuudesta ja me-hengestä, jota he osoittivat. Kaikki ymmärsivät, että kyseessä on ulkopuolinen uhka, jolle kukaan meistä ei voi mitään. Kiitän henkilökuntaamme ammattimaisuudesta ja sen osoittamasta työmoraalista. Tavoitteena on selviytyä lomautuksilla ja välttää irtisanomiset.

Huhtikuun alkupuolella suurin osa asiakkaista oli tavoitettu, mutta useat ryhmämatkat ovat edelleen uudelleenjärjesteltävinä. Asiakkaat ovat Penttilän mukaan suhtautuneet ymmärtäväisesti. Muutama jopa ilmoitti, ettei halua rahojaan takaisin vaan haluaa tukea perheyhtiötä. Se tuntui liikuttavalta.

Ketjutetut palvelut hidastavat maksujen palautuksia

Matkailualan erityispiirre on palveluiden pitkä ketjuttaminen. Alan toimijat ovat toinen toistensa asiakkaita. Matkailijat tarvitsevat lentojen ja laivamatkojen lisäksi busseja, hotelleja sekä esimerkiksi ravintola- ja opaspalveluja. Ketjussa toimivien yritysten vaikeudet vaikuttavat dominoefektinä koko ketjuun: yhden palikan kaatuminen kaataa herkästi useita muitakin.

Ketjutus hidastaa myös maksujen palautumista takaisin matkanjärjestäjälle ja edelleen korvausten maksamista matkailijoille.

– Maksujen palautuksen tekee hankalaksi se, että rahat ovat jo pitkällä palveluiden tarjoajien ketjuissa, esimerkiksi lentoyhtiöillä ja eteläisen Euroopan hotelleissa. Lentoyhtiöt ja osa hotelleista ovat olleet haluttomia palauttamaan saamiaan summia takaisin. Emme hyväksy sitä, että yhteistyökumppanit pitävät saamansa maksut. Olemme joutuneet turvautumaan perinnässä Suomen matkatoimistoalan liiton SMALin apuun. Osa palautuksista on vielä monen mutkan takana, Penttilä kertoo.

Kustannukset alas, mutta kassa koetuksella

Matkapojat leikkasi luonnollisesti yrityksen kuluja mahdollisimman pian ja mahdollisimman paljon.

– Olemme saaneet 75 prosenttia kiinteistä kustannuksista jollakin lailla järjestettyä, sovittua alennuksista tai maksuajoista. Kaikki toimipisteemme ovat vuokratiloissa, ja onneksi suurin osa vuokranantajista on suhtautunut tilanteeseemme hyvin yhteistyökykyisesti. Olemme saaneet alennuksia vuokrista monella paikkakunnalla. Mutta kaikkia kuluja emme saa poistettua.

Jäljelle jäänyttä 25 prosenttia menoista on hankalaa maksaa, sillä yrityksellä on kiinteitä kuluja, joista ei pääse hetkessä irti. Näitä ovat muun muassa  vuokrakustannukset sekä koneet ja kalusto. Esimerkiksi ohjelmistoja yrityksellä on runsain mitoin, ja niiden lisenssejä ja leasingmaksuja on vaikea keskeyttää.

Matkapojat on ollut menestynyt yritys eikä sen ole juuri tarvinnut turvautua lainoihin. Se on selvinnyt omalla tulorahoituksellaan. Yrityksen kassa on toistaiseksi riittänyt asiakkaille suunnattuihin palautuksiin, mutta tuloja ei enää ole, joten yritys tarvitsee apua ja pian.

Rahoittajan tulee ymmärtää sesonkeihin perustuvaa alaa

Ari Penttilä kertoo Matkapoikien ottaneen nopeasti yhteyttä pankkiin ja kääntyneen niin Ely-keskuksen kuin Business Finlandin puoleen. Yritys on hakenut jälkimmäisiltä toiminnalleen kehittämisrahoitusta.

– Ongelmallista on ollut se, että säännöt ovat muuttuneet matkan varrella. Vaikka lähetimme kehittämissuunnitelman Business Finlandiin nopeasti ja haimme kahta eri rahoitusta, pian vain toista saattoi hakea. Jouduimme uudelle kierrokselle. Onneksi saimme huhtikuun alussa ilmoituksen hyväksytystä rahoituspäätöksestä, Penttilä sanoo.

Neuvotteluyhteys pankkiin on ollut hyvä, ja tarpeen tullen pankki hakenee Finnveran takausta mahdolliselle lainalle.

– Yrittäjänä olen huolestunut siitä, kuinka Finnvera pystyy tunnistamaan kunkin yrityksen tai alan olosuhteet ja liiketoiminnan rytmit. Matkapojissa tilikausi on kalenterivuosi, mutta toiminta ei ole tasamaahiihtoa. Vuoden 12 kuukautta eivät ole yhdenvertaisia, vaan kausivaihtelut ovat suuria. Se on tyypillisiä koko alalle.

Oikein rakennettu tuki toimisi ”kehityskiihdyttämönä”

Ari Penttilä kiittää Paltaa sen aktiivisesta otteesta yritysten auttamiseksi. Maan hallitukselle hänellä on toive: euroja on saatava kanavoitua yrityksille nopeasti ja ilman turhaa byrokratiaa.

– Moni yrittäjä kaipaa konkreettista varmuutta siitä, että saa apua. Iso osa yrityksistä tarvitsee suoraa avustusta esimerkiksi suoran palkkatuen tai arvonlisäverojen palautusten muodossa. Hallituksen tulee lisäksi varmistaa, etteivät Finnveran takaamat lainat ole kohtuuttoman kalliita.

Penttilän mukaan oikein rakennettu taloudellinen tuki yrityksille ja palkansaajille voisi toimia Suomelle todellisena ”kehityskiihdyttämönä”.

– Suomen historia on osoittanut selviytymisen paikkoja ja urotekoja, joista maamme on kuuluisa. On aika hitsautua kansakuntana yhteen. Jos niin ei tapahdu, seuraukset ovat syviä ja tapahtumaketju samantapainen kuin 1990-luvun laman aikana. Toivon, ettei sieluja amputoida kuten 90-luvulla tapahtui. Meidän on rakennettava silta, joka mahdollistaa seuraavien polvien onnistumisen. Eräänä päivänä rajat aukeavat, lentokoneet nousevat ja laivat liikennöivät jälleen. Saatamme lähteä liikkeelle pitkältä miinukselta. Liikkeelle lähtemisen vauhdin määrittelevät ne toimet, joita maassamme nyt tehdään.

Teksti: Liisa Joensuu

Pysy kartalla ajankohtaisista palvelualojen ja työmarkkinoiden aiheista, seuraa meitä sosiaalisen median kanavissamme Twitterissä, LinkedInissä ja Instagramissa sekä liity neljä kertaa vuodessa ilmestyvän uutiskirjeen tilaajaksi.