Maa- ja vesirakennusalan insinööritoimisto Maveplan Oy luo pohjaa toimivalle ja viihtyisälle elinympäristölle, mutta kasvattaa myös uusia asiantuntijoita alalle. Oppilaitosyhteistyö ja nuoriin investoiminen on kannattanut, vaikka satsaukset vaativat aikaa, resursseja ja riskinottoakin.
Oikeita töitä, ei hanttihommia. Se on Maveplanin lähtökohta, kun taloon otetaan opiskelijoita harjoitteluun, kesätöihin ja opinnäytetöitä tekemään. Opiskelijat pääsevät samoihin tehtäviin kuin muutkin työntekijät, toki opastetusti ja usein kokeneemman tekijän työparina. Kun annetut tehtävät ovat heti alkuunsa merkityksellisiä, sekä opiskelija että talo hyötyvät.
– Otamme sisään opiskelijoita, joilla on valmiudet tarttua työhön ja antaa oma panoksensa meneillään oleviin hankkeisiin. Yleensä nuoret pääsevät ohjelmistonkäytön harjoittelun jälkeen melko nopeasti piirtämään suunnitteluohjelmilla asiakkaiden aitoja tilauksia. Työt voivat aluksi olla avustavia, mutta taitojen karttuessa he saavat tehdäkseen suurempia kokonaisuuksia. He pääsevät meillä panemaan käytäntöön opintoihinsa liittyviä tietoja ja taitoja, kartuttamaan osaamistaan ja totuttautumaan työelämään. Olemme onneksemme saaneet opinnäyte- ja diplomityön meillä tehneistä myös vakituista henkilökuntaa, kertoo Maveplanin toimitusjohtaja Olli Utriainen.
Oppi tarttuu myös veneen kyydissä ja pellolla
Maveplan tarjoaa käytännönläheistä asiantuntija- ja konsultointipalvelua sekä julkishallinnon että yksityisen sektorin asiakkaille. Sen vahvuus on suunnittelupalveluissa. Maveplanin tarjontaan kuuluvat esimerkiksi geo- ja pohjatutkimukset, erilaiset mittaukset, kunnallistekniikan ja aurinkopuistojen rakentamiseen liittyvä infrasuunnittelu sekä vesistösuunnittelu.
Vaikka Maveplan ei ole urakointiyritys, se on toteuttanut myös joitakin vesistökunnostustöitä ja se pitää yllä maastossa valtakunnallista hydrologisten havaintoasemien kokonaisuutta. Pisin historia yrityksellä on maatalouden kuivatus- ja vesienhallintasuunnittelun tarjoajana. Yrityksen tausta vie peräti Suomen itsenäistymisen alkuaikoihin, sillä se on kasvanut vuonna 1917 aloittaneen Salaojayhdistys ry:n pohjalle. Yhdistys teki jo reilut sata vuotta sitten maankuivatuksen suunnittelua. Se muuttui pohjoisemman Suomen alueella osakeyhtiöksi vuonna 1991 ja lopulta vuonna 2010 Maveplaniksi. Nykyisin maataloudelle tehtävien töiden osuus on noin 30–35 prosenttia yrityksen liikevaihdosta.
– Toimintaympäristössä liikkuminen kuuluu suureen osaan talon tehtävistä. Vaikka henkilöstö tekee suunnittelua tietokoneilla, toinen puoli työtä ovat maastossa ja vesillä tehtävät kartoitukset ja mittaukset. Opiskelijat ovat mukana tekemässä asioita osaamisensa mukaan ja saavat oppia vanhemmilta ammattilaisilta. Heidän kokemukseensa perustuvat toimintatavat siirtyvät kenttätyössä luontevasti nuoremmille. Vesistöihin liittyvissä tehtävissä ja vesillä tapahtuvissa töissä parityöskentely on erityisen tärkeää jo turvallisuuden vuoksi.
Opiskelijat vierailevat kokeneempien suunnittelijoiden kanssa myös maatiloilla. Pelloilla käydään isännän kanssa miettimässä kuivatusratkaisuja, ohjaamassa niiden toteutusta ja tekemässä laadunvalvontaa. Maatalouden kuivatus- ja vesitaloussuunnittelu tähtää maaperän kasvukunnon ja viljelyvarmuuden parantamiseen. Oikeilla kuivatusratkaisuilla viljelylle luodaan suotuisat olot. Kun opiskelija seuraa vanhemman kollegan tekemiä havaintoja ja keskusteluja isäntien kanssa, hän saa kuin huomaamattaan niin sanottua hiljaista ja ylisukupolvista tietoa myös asioista, joista ei välttämättä olisi osannut edes kysyä.
Laajat työnkuvat kehittävät nuoren oppijan tietotaitoa
Pienessä, noin 30 työntekijän yrityksessä työnkuvat ovat laajoja, minkä vuoksi jopa kesätyöntekijät saavat kokemusta moninaisista tehtävistä. Vaikka nuori olisi töissä ensisijaisesti esimerkiksi katu- tai vesistösuunnittelussa, työnkuva saattaa joustaa, kun eri hankkeissa tarvitaan suunnittelu-, laskenta- tai mittausapua.
– Toimialakohtaisissa yhteispalavereissa opiskelijat kuulevat toimialan eri hankkeiden tilanteesta ja saavat myös kuvaa koko talon töistä. Opintojen painotuksesta huolimatta nuorelle kertyy luontevasti oppia kaikista Maveplanin osaamisen aloista, yhtä hyvin geotekniikasta, maanrakennuksesta, vesihuollosta, katurakentamisesta kuin ympäristötekniikasta.
Maveplanilla on toimipisteet Oulussa, Kuopiossa ja Seinäjoella. Henkilökunta toimii painotetusti keskisessä Suomessa, mutta yrityksellä on toimeksiantoja maan eri puolilla. Maveplan on tehnyt esimerkiksi katualuesuunnittelua Tuusulan tarpeisiin, aurinkovoimapuiston maaperätutkimuksia Salossa ja Tohmajärvellä sekä Ivalojoen tulvamallinnuksen Utsjoella.
Myös agrologi tai rakennusmestari voi työskennellä insinööritoimistossa
Opiskelijoita Maveplan ottaa siipiensä suojaan silloin, kun se on resursseihin nähden mahdollista. Yhteistyökumppaneina ovat tähän asti toimineet Oulun yliopisto ja ammattikorkeakoulu sekä Savonia-ammattikorkeakoulu Kuopiossa. Opiskelijat tulevat ennen kaikkea rakennus- ja ympäristötekniikan koulutusohjelmista, mutta Maveplanin henkilöstössä on osaajia monenlaisista taustoista, joten harjoittelumahdollisuudet voivat avautua myös muulta pohjalta.
– Meillä on töissä pääasiassa insinöörikuntaa, osa diplomi-insinöörejä, osa insinöörejä. Heidän opintonsa ovat usein painottuneet ympäristötekniikkaan tai rakennus- ja yhdyskuntasuunnitteluun, mutta joukossamme on myös metsätalousinsinöörejä. Onpa meillä yksi agronomi, pari agrologia ja yksi biologikin. Lisäksi olemme palkanneet kartoittajia eli mittausalan koulutuksen saaneita. Yksi henkilö on taustaltaan maanrakennuskoneenkuljettaja, ja hän tekee meillä parhaillaan kartoittajan tutkintoa oppisopimuskoulutuksena. Muutama rakennusmestarikin meillä on, Olli Utriainen laskeskelee ja kertoo olevansa iloinen siitä, että esimerkiksi Oulussa jo kertaalleen lopetettu rakennusmestarilinja on palaamassa takaisin, ja tämän tutkinnon suorittaneita on taas saatavilla.
– Niin Maveplan kuin muutkin yritykset tarvitsevat myös tekeviä ihmisiä, ei ainoastaan kirjaviisaita. Joissakin tehtävissä liika lukeneisuus saattaa olla jopa haitaksi, kun toimeen tarttuminen ja käsin tekeminen ovat etusijalla.
Opinnäytetyöt kehittävät yritystä
Vaikka yhteistyö oppilaitosten kanssa ja opiskelijoihin panostaminen sitoo aikaa ja resursseja, Utriainen katsoo yrityksen olleen saamapuolella. Nuoret tuovat taloon aina uusia näkökulmia, heillä on tuorein teoriatieto ja he ovat valmiimpia hyödyntämään esimerkiksi tekoälyä kuin vanhempi polvi. Nuorilla tuntuu olevan alhainen kynnys lähteä kokeilemaan uusia mahdollisuuksia, erityisesti tietokoneella tehtävissä asioissa ja tekoälyn valjastamisessa eteen tuleviin tehtäviin. Raikkaat ideat ja opinnäytetöiden aiheiden leipominen yhdessä opiskelijoiden kanssa avartavat vanhoja ajattelumalleja ja tuovat kannattavuutta opiskelijaan investoimiseen.
– Pienen yrityksen haaste on siinä, miten löytää opiskelijoille aikaa ja kuinka monta opinnäytetyöntekijää meillä voi olla yhtaikaa resursseihin nähden. Opastaminen on aina jostakin pois, mutta erityisesti opinnäytetyöt puskevat yritystä uuden virittelyyn ja yritys kehittyy väkisinkin.
Utriainen toi voimakkaamman oppilaitosyhteistyökulttuurin Maveplaniin mukanaan. Hänen taustansa on valtion aluehallinnossa, ELY-keskuksen ympäristö- ja vesihankkeissa. ELY-keskuksilla on tapana teettää opinnäytetöitä, ja Utriainen halusi tuoda tuon perinnön Maveplaniin aloitettuaan toimitusjohtajana vuonna 2018. Opinnäyte- ja diplomityöt ovat hänestä hyvä tapa hankkia työvoimaa, tutustua nuoriin ja saada tuoreita ideoita.
Jo ensimmäinen diplomityöntekijä sijoittui valmistuttuaan Maveplanin vakituiseen henkilökuntaan. Oulun yliopiston opiskelija toimi aluksi tuntityöntekijänä kunnes aloitti diplomityön, jossa hän selvitti vesistökohtaisen turvallisuussuunnitelman tarvetta. Työn tilasi patoturvallisuusviranomainen eli Kainuun ELY-keskus. Nykyisin tämä entinen opiskelija toimii Maveplanin suunnitteluinsinöörinä. Hänen jälkeensä yrityksessä on tehty opinnäytetöitä esimerkiksi hule- ja kuivatusvesien hallinnasta katusuunnittelussa, hiilijalanjäljen laskennasta katuhankkeissa ja syvyysluotauksen toteutuksesta sisävesillä.
Riskeistä huolimatta nuoriin kannattaa panostaa
Maveplan on saanut työvoimaa, mutta joutunut myös kokemaan, miten opiskelijaan investoimisen riski realisoituu eikä maksakaan itseään takaisin. Insinööriopiskelija on voinut olla esimerkiksi kesän töissä tekemässä mittaustyötä, mutta yhteistyö ei ole jatkunut opinnäytetyön tekemiseen talossa tai opinnäytetyöntekijä onkin vaihtanut valmistuttuaan työpaikkaa.
– Pienellä yrityksellä ei ole vaihtoehtoja riskien ottamiselle. Nuoret hakevat paikkansa elämässä, eikä taloon jäämisestä ole takuita. Suuremmat insinööritoimistot saavat houkuteltua väkeä ja niiden riskinkantokyky on parempi. Teemme kuitenkin kaikkemme ollaksemme hyvä työnantaja ja pitääksemme ovea auki mahdollista paluuta suunnittelevalle työntekijälle.
Maveplan täsmensi arvojaan pari vuotta sitten, ja tällöin niiden kärkeen sijoitettiin hyvinvoiva henkilöstö. Yritys kilpailee suurempien toimistojen kanssa mutkattomuudella ja sujuvuudella. Hallinto on matala ja tiimit toimivia. Yritys tukee työntekijöiden liikuntaharrastuksia ja ymmärtää muuttuvia perhetilanteita. Kun työntekijällä on hyvä pohja tehdä työtään, yrityksen muutkin arvot kuten asiakaslähtöisyys ja asiantuntijuus toteutuvat.
Opintojen tulisi avata oman työn tuottavuutta
Olli Utriainen toivoo, että oppilaitosten antamaan koulutukseen sisältyisi myös opetusta yritysten taloudesta, kannattavuuden välttämättömyydestä sekä työntekijöiden tuottavuudesta.
– Nuorilla ei ole ymmärrystä työntekijän osuudesta yrityksen kannattavuuteen. He eivät tule ajatelleeksi oman työn tuloksellisuutta ja laskutusastetta. Oppilaitoksissa olisi hyvä opettaa, paljonko työntekijän on tehtävä euroja kuukausitasolla ollakseen palkkansa arvoinen ja tuodakseen yritykseen pääomaa. Nuorta ei voi tällä asialla pelotella, mutta kannattavuus tulee yksityisyrityksissä nopeasti eteen. Mitä pienempi yritys, sitä tehokkaampaa työskentelyä vaaditaan tuloksellisuuteen, sillä pienillä toimijoilla ei ole välttämättä suurten tapaan pitkäkestoista kantokykyä suhteessa nuoren sisäänajosta aiheutuvaan tuottavuuden alenemaan.
Utriainen on pannut merkille, etteivät nykynuoret ole yhtä valmiita liikkumaan työn mukana kuin edelliset polvet. Hän ei halua yleistää, mutta hänelle jääneen vaikutelman mukaan työn merkitys elämässä vaikuttaa nuorilla olevan pienempi kuin vanhemmilla polvilla. Myös tämä koettelee työnantajia.
– Opiskelijan ottaminen yritykseen sitoo aina resursseja. Pienelle yritykselle uusi tulokas on aikamoinen investointi, ja takaisinmaksun pitäisi tulla mahdollisimman nopeasti. On ikävää, jos nuoret lähtevät pois sen jälkeen kun heihin on käytetty aikaa ja rahaa sekä on ehditty tutustua ihmiseen muutenkin. Tehokkuusnäkökulmaa on vaikea tuoda esille, mutta opinnoissa tästä voitaisiin nuorille puhua.
Oppilaitosyhteistyö kasvattaa suhdeverkostoa
Utriaisen mukaan alalle on yleisesti ottaen vaikea saada osaavia työntekijöitä erityisesti kokonaisvaltaiseen projektien johtamiseen. Maveplanilla on käynyt tuuri, sillä se on onnistunut saamaan palkkalistoilleen omatoimisia tekijöitä, jotka ovat olleet myös nopeita oppimaan. Myös yhteistyö oppilaitosten kanssa on ollut antoisaa ja molemminpuolista. Utriainen kävi hiljattain myös itse Oulun ammattikorkeakoulussa pitämässä esityksen vesi- ja ympäristörakentamisesta ja sen suunnittelusta.
– Oppilaitosyhteistyö tarkoittaa nuoriin tutustumisen lisäksi kontakteja oppilaitosten ammattilaisiin kuten opinnäytetöiden valvojiin. Yritykselle on hyödyksi tuntea ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen väkeä, luoda suhteita ja kasvattaa verkostoja. Opettajilla on lisäksi monenlaisia kontakteja, jotka voivat osoittautua arvokkaiksi. Terveisinä muille yrityksille, jotka harkitsevat oppilaitosyhteistyötä ratkaisuna osaajapulaan sanoisin, että yhteistyön aloittamisesta seuraa todennäköisesti positiivisia asioita ja uutta kehitystä, Utriainen sanoo.
Maa- ja vesirakennusalalla hyvät suhteet uuteen tekijäpolveen näkyvät myös ammattimaisena aluesuunnitteluna, toimivana kunnallistekniikkana, puhtaina vesistöinä ja laadukkaana elinympäristönä.
Teksti: Liisa Joensuu
