Työperusteinen maahanmuutto on maamme talouskasvun ja palvelujen turvaamisen kannalta erittäin tärkeää. Palveluyritysten suuri kasvun este on pula osaavasta työvoimasta. Yhtenä ratkaisuna osaajapulaan tarvitsemme sujuvaa työ- ja opiskeluperäistä maahanmuuttoa ja työyhteisöjä, jotka toivottavat kansainväliset osaajat tervetulleiksi. Mutta mitä jokaisen työnantajan tulisi tietää maahanmuuttajan työluvista? Siitä keskusteltiin Paltan Aamunavauksessa syyskuussa.
Työvoimaa tarvitaan ja sopiva tekijäkin olisi tiedossa, mutta hän on kotoisin EU:n ulkopuolelta, saako hän tehdä töitä? Tuttu kysymys monelle työnantajalle. Aamunavauksessa Maahanmuuttoviraston ylitarkastajat Reeta Pakisjärvi ja Rauha Hyvönen kävivät asiaa läpi työnantajan näkökulmasta.
Ulkomaalaisen henkilön työnteko-oikeus riippuu kansalaisuudesta sekä kolmannen maan kansalaisten osalta oleskeluluvan tyypistä. Myös turvapaikanhakijoilla ja tilapäisen suojelun hakijalla voi olla työnteko-oikeus. Oleskelulupiin voi liittyä erilaisia ajallisia ja työtä koskevia rajoituksia, kuten ammattialakohtainen työntekijän oleskelulupa tai opiskelijan aikarajat lukukauden aikana. Oleskeluluvan peruste määrittää paljonko, ja mitä töitä saa tehdä. Henkilön työnteko-oikeuden voi tarkistaa hänelle myönnetystä oleskelulupakortista tai Maahanmuuttovirastosta suoraan.
Työnantajan velvollisuus on tarkistaa työntekijän työnteko-oikeus
Kun työnantaja haluaa palkata ulkomailta kotoisin olevan työntekijän, hänen on varmistuttava siitä, että ulkomaalaisella työntekijällä on oikeus oleskella ja työskennellä Suomessa. Työntekijän oikeus oleskella Suomessa ja oikeus työskennellä ovat eri asioita. Työntekijä voi oleskella Suomessa laillisesti, mutta hänellä ei silti välttämättä ole oikeutta tehdä töitä. Näin ollen asiassa tulee ensisijaisesti varmistua siitä, että työntekijällä on työnteko-oikeus Suomessa.
Työantajan tulee lakisääteisten työehtojen lisäksi varmistua myös siitä, että ulkomaalaisella työntekijällä on tehtävään riittävä osaaminen ja ammattitaito. Ennen työntekijän palkkaamista, tulee työnantajan toimittaa Maahanmuuttovirastoon työnteon keskeiset ehdot työntekijän oleskelulupahakemukseen: ammattiala, palkka lisineen, työaika, työn kesto, TES, ja työntekopaikka.
Mikäli työnantaja palkkaa paljon ulkomaalaisia työntekijöitä, on hänen mahdollista hakea työantajan sertifiointia, jolla voi nopeuttaa työntekijöiden oleskelulupien käsittelyä. Sertifioinnin yhteydessä selvitetään työnantajan kyky toimia työnantajana, jolloin tätä ei tarkisteta enää oleskelulupahakemuksen yhteydessä. Sertifiointi myönnetään ensimmäisellä kerralla kahdeksi vuodeksi. Jos sertifioinnille haetaan jatkoa, voi sitä hakea sen jälkeen kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
Petteri Orpon hallitusohjelmassa on tunnistettu, että työperusteinen maahanmuutto on maamme talouskasvun ja palvelujen turvaamisen kannalta erittäin tärkeää. Ohjelmassa korostetaan, että työperusteinen oleskelulupa Suomessa perustuu aina oikeuteen ja velvollisuuteen tehdä työtä. Työvoimavaltaisille palvelualoille ulkomainen työvoima ja kroonistuneen työvoimapulan ratkaisemisessa keskeisessä asemassa. Parhaimmillaan maahanmuutto nostaa työllisyysastetta, edistää palveluliiketoiminnan kansainvälistymistä ja lisää Suomen vetovoimaa kansainvälisten osaajien kohdemaana.