Tappiollisten maakuntalentojen tukeminen ei ole järkevää ja pitkäjänteistä liikennepolitiikkaa, mielipidekirjoittaja kirjoittaa.
Suomen tie- ja raideinfran korjausvelka jatkaa kasvuaan ja rapistuvan liikenneinfran kunto aiheuttaa haasteita elinkeinoelämälle ja suurelle osalle kansalaisia. Samaan aikaan korviaan myöten velkaantunut valtio käyttää vuosittain kymmeniä miljoonia euroja tappiollisten maakuntalentojen tukemiseen. Huhtikuun 2025 kehysriihessä hallituksen tulee linjata, että Suomen sisäistä lentoliikennettä kehitetään jatkossa markkinaehtoisesti toimivaksi, jossa keskeisessä roolissa tulee olla tehokkaat ja sujuvat matka- ja kuljetusketjut.
Tammikuussa 2025 valtion täysin omistama ja valtaosaa Suomen lentokentistä operoiva Finavia julkaisi trendiraportin, joka luotasi matkustuksen ja lentoliikenteen muuttuneita trendejä kansainvälisesti ja Suomessa. Raportin selkeä johtopäätös oli, että kestävä lentoliikenne edellyttää markkinaehtoisia ratkaisuja, jotta Suomen alueellista ja kansainvälistä saavutettavuutta voidaan ylläpitää ja kehittää. Raportissa esitettiin yhtenä toimenpiteenä, että lentoliikenne tulee palauttaa Suomessa markkinaehtoiseksi ja että Finavian lentoasemaverkosto optimoidaan aitoa kysyntää vastaavaksi.
Raportti aiheutti julkaisuviikolla vilkasta keskustelua perinteisessä ja sosiaalisessa mediassa. Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa 14.1.2025 kannatettiin Finavian esityksiä, kun taas tappiollisten maakuntalentokenttien mediat ja päättäjät runsain joukoin kyseenalaistivat trendiraportin johtopäätökset ja moni ylipäätään Finavian oikeuden ottaa kantaa asiaan.
Valtio on tukenut koronapandemiasta lähtien reittilentoja Kemi-Tornion, Kokkola-Pietarsaaren, Kajaanin, Jyväskylän ja Joensuun lentoasemille. Petteri Orpon hallitus päätti vuoden 2023 budjettiriihessä, että valtio jatkaa Helsingin ja viiden maakuntakentän välistä lentoliikennettä valtion ostoliikenteenä. Näille kentille suuntautuvaa liikennettä valtio ostaa ajalle 29.4.2024-28.3.2026 kilpailutuksen voittaneelta Finnairilta noin 36 miljoonalla eurolla.
Samaan aikaan tappiollisten lentoasemien ylläpito maksaa Finavialle vuosittain yhteensä noin 20 miljoonaan euroa, mikä summa on pois markkinaehtoisesti toimivien lentoasemien ylläpidosta ja kehittämistä. Pelkästään kahden vuoden aikana valtion varoja käytetään yhteensä 76 miljoonaa euroa tappiollisten ja käyttöasteiltaan matalien maakuntalentojen ylläpitoon.
Liikenne 12 ohjelmaluonnoksessa selkeät linjaukset Suomen lentoasemaverkoston kehittämiseksi
Alkukeväästä lausunnolla on ollut parlamentaarisen yhteistyöryhmän johdolla laadittava Liikenne 12 -suunnitelma vuosille 2026-2037. Kyseessä on strateginen dokumentti, jossa käsitellään koko Suomen liikennejärjestelmää valtakunnallisella tasolla kaikissa väylämuodoissa. Keskeisessä roolissa Liikenne 12-suunnitelmassa on liikennejärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen tarvittavan rahoituksen määrä suunnittelukaudella.
Vaikka Liikenne 12-suunnitelmassa ehdotetaan valtion lisäpanostuksista perusväylänpitoon, siitä huolimatta liikenneverkon korjausvelka tulee kasvamaan suunnitelmakauden aikana noin 4,2 mrd. eurosta noin 6 mrd. euroon. Liikenteen kehittämiseen Liikenne 12 -suunnitelmassa varattu rahoitus pienenee merkittävästi elinkeinoelämän ja alueiden tarpeisiin nähden.
Tilanteessa, jossa Suomen liikenneinfran ylläpitoon ja kehittämiseen on vaikea löytää riittävää rahoitusta, on perusteltua pohtia analyyttisesti valtion liikenteeseen kohdistettavien varojen käyttökohteita siten, että Suomen alueellista ja kansainvälistä saavutettavuutta voidaan järjestelmätasolla turvata ja kehittää. Lentoasemaverkoston ja lentopaikkojen osalta Liikenne 12 -suunnitelmaluonnoksessa esitetty selkeä polku toimenpiteineen, joita ovat muun muassa:
- Valtio kehittää Helsinki-Vantaan hub-asemaa Pohjois-Euroopan ja Baltian hubina.
- Hallitusohjelman mukaisesti valtio säilyttää Finavian nykymuotoisen lentoasemaverkoston ja muuta lentoasemaverkostoa kehitetään osana väyläverkkoa 2023-2027. Tähän tarvittava mahdollinen lisärahoitus huomioidaan puoliväliriihessä 2025.
- Valtio yhteistyössä lentoasemanpitäjien kanssa määrittelee kriteerit valtakunnallisesti strategisesti tärkeille lentoasemille vuoden 2026 aikana.
- Valtio yhteistyössä lentoasemanpitäjien kanssa määrittelee kansallisesti strategiset lentoasemat laaditun kriteeristön perusteella ja muodostaa näistä lentoasemista uuden lentoasemaverkoston.
- Valtio laatii selvityksen keinoista alueittain, joiden avulla matkaketjuja voidaan eri liikennemuodoin [junat, bussit, taksit] parantaa keskeisille, suuremmille lentoasemille. Keinoja voivat olla esimerkiksi infrahankkeet tai -avustukset, palveluavustukset ja julkiset hankinnat, sopiminen sekä lippujärjestelmien sekä matkustajainformaation lisääminen.
- Valtio yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa kehittää matkaketjuja lentoasemille, joilta on markkinaehtoista lentoliikennettä joko kansallisesti tai kansainvälisesti.
Kotimaan lentoliikenteen osalta hallitus joutuu siis ottamaan puoliväliriihessä kantaa, jatkaako valtio Helsingin ja tappiollisten maakuntalentokenttien välistä lentoliikennettä valtion ostoliikenteenä 28.3.2026 jälkeen minne asti ja minkä laajuisena. Mikäli ostoliikennettä päätetään jatkaa edelleen, tulisi valtion osallistua ei markkinaehtoisten lentoreittien osalta myös kyseisten lentoasemien rahoituksen tukemiseen ja tappioiden kattamiseen, jotta hallitus ei päätöksellään heikennä markkinaehtoisesti toimivien lentokenttien kehittämistarpeita.
Siellä missä ei ole edellytyksiä markkinaehtoiselle lentoliikennetoiminnalle, tulisi alueellisen saavutettavuuden kehittämiseksi valtion ja alueen ensisijaisesti pohtia panostamista sujuviin liikennepalveluihin ja matkaketjuihin lähimmille toimiville lentokentille bussien, junien tai taksien välityksellä.
Suomen liikennejärjestelmän ylläpito ja kehittäminen edellyttää valtiolta tulevina vuosina merkittävästi lisärahoitusta liikennejärjestelmämme toimivuuden ylläpitämiseksi. Siksi budjettiriihessä hallituksen tulee linjata, että Suomen sisäistä lentoliikennettä tullaan jatkossa kehittämään markkinaehtoisesti toimivaksi. Tällöin keskeiseen rooliin nousevat tehokkaat ja sujuvat matka- ja kuljetusketjut, joilla edistetään toimivaa ja kestävää liikennejärjestelmää, mikä takaa Suomen kansainvälisen ja alueellisen saavutettavuuden.
Petri Laitinen
Liikenne- ja logistiikkajohtaja, Palvelualojen työnantajat PALTA
Kirjoitus julkaistu alun perin Talouselämässä 6.4.2025.
Lisätietoja
Petri Laitinen
Liikenne- ja logistiikkajohtaja, Liikenne ja logistiikka
Elinkeinopolitiikka
