Suomen kansallisoopperassa ja -baletissa monipuoliset liikuntamahdollisuudet, erilaiset liikuntaryhmät, työterveyspalvelut sekä panostaminen palautumiseen vahvistavat työntekijöiden työkykyä pitkän työuran varrella.
Suomen kansallisoopperassa ja -baletissa työskentelee noin 550 kuukausipalkkaista työntekijää. Työntekijät ovat esiintyviä taiteilijoita, kuten tanssijoita, oopperalaulajia ja orkesterimuusikoita. Heidän lisäkseen Oopperatalossa työskentelee puvuston, lavastamon sekä näyttämötekniikan ammattilaisia, sekä hallinnon ja viestinnän osaajia. Kaikki ovat osa kokonaisuutta, jolla ooppera- ja balettiesitykset saadaan näyttämölle.
– Ihmiset tekevät ooppera- ja balettiesitykset. Pyrimme jokaisessa esityksessä hyvään lopputulokseen, sillä yleisölle esitys on ainutkertainen. Tämän takia ihmisten liikkumisen ja hyvinvoinnin edistäminen on meille tärkeä asia, kertoo Suomen kansallisoopperan ja -baletin henkilöstöpäällikkö Hanna Fontana.
Kansallisoopperassa ja -baletissa henkilöstön toimintakykyä edistetään kokonaisuutena: fyysisenä, henkisenä ja sosiaalisena työkykynä.
– Ihmisen työkyky on kokonaisuus. Se ei ole yksittäinen jumppaohjelma, vaan huomioimme toimenpiteissä liikunnan ja työterveyspalvelut, jaksamisen ja palautumisen, sekä sen, miten me työyhteisönä toimimme.
Vahva sitoutumisaste voi haastaa palautumista
Kansallisooppera ja -baletti on Suomen suurin taideorganisaatio, jossa työsuhteet ovat usein pitkiä.
– Ihmisten työsuhteet ovat usein elämänpituisia. Olen itse työskennellyt meillä 25 vuotta, eikä sekään ole meidän mittapuullamme kovin pitkä aika. Oopperan työntekijät ovat vahvasti sitoutuneita työhönsä. Moni työntekijä on kutsumusammatissaan. Tämä pätee niin esiintyviin taiteilijoihin kuin muihin henkilöstöryhmiin.
Oopperatalossa töitä tehdään tiiviisti elokuusta toukokuulle kestävän näytäntökauden ajan. Työpäivät ja työviikot rytmittyvät ensi-iltarytmissä. Toimenkuvat vaihtelevat, ja työpäivät ovat hyvin erilaisia ja moninaisia. Esiintyviin taiteisiin liittyvät epäsäännölliset työajat aiheuttavat myös palautumisongelmia.
– Palautumisen merkitys on valtavan tärkeää. Tasapainon löytäminen ja pitäminen omassa elämässä on tärkeää löytää, jotta ihmiset jaksavat pitkien työsuhteiden kaikissa vaiheissa. Muistutamme siitä usein.
Työterveyspalvelut näkyvästi mukana
Kansallisoopperan ja -baletin työntekijöiden liikkumiseen ja hyvinvointiin panostetaan tiiviissä yhteistyössä työterveyspalveluiden kanssa.
Oopperatalossa on oma työterveysasema, jossa on työterveyslääkärin ja -hoitajien vastaanotto. Lisäksi käytössä ovat työterveyspalvelujen muut toimipisteet.
Fontanan mukaan työterveyspalvelut painottuvat ennaltaehkäisyyn, ja työterveyspalvelussa korostuvat musiikki- ja tanssilääketieteen osaaminen ja erityispiirteet.
– Työterveyspalvelut ovat arjessamme näkyvästi mukana. Musiikki- ja tanssilääketiede liittyy tanssijoiden kohdalla ennaltaehkäisevään työhön ja vammoista kuntoutumiseen, oopperalaulajien kohdalla äänen huoltoon ja toimivuuteen ja orkesterin osalta soittoergonomiaan. Osa henkilöstöstä altistuu musiikille jatkuvasti, joten kuulon suojaaminen on erittäin tärkeää, kertoo Fontana.
Joogaa ja jääkiekkoa – monipuolinen liikunta vahvistaa työkykyä
Kansallisooppera ja -baletti tarjoaa henkilöstölle myös muuta liikuntaan ja hyvinvointiin liittyvää toimintaa.
Työntekijöillä on Oopperatalossa käytössä fyysisen harjoittelun tila. Tilassa on käytettävissä erilaisia kuntoiluvälineitä. Oopperatalossa työskentelee myös kolmihenkinen fysiotiimi. Tiimi huoltaa ja ylläpitää erityisesti tanssijoiden työkykyä ja tekee lisäksi muuta työkykytoimintaa. Yksi tiimistä opastaa halukkaita kuntosaliohjelmien kanssa.
Henkilöstöllä on käytössään myös Epassi, jota jokainen voi itse hyödyntää itselleen sopivaan liikunta- ja hyvinvointipalveluun.
– Osa on halunnut käyttää palvelun kuntosalijäsenyyteen, osa taas hierontaan tai fysioterapiaan.
Lisäksi työntekijöille järjestetään erilaisia ilmaisia tai tuettuja liikuntaryhmiä.
– Meillä on kolme viikoittaista ilmaista liikuntaryhmää: jooga, kehonhallinta ja aikuisbaletti. Tämän lisäksi tuemme jalkapallo- ja jääkiekkokerhojen toimintaa.
Kansallisoopperassa ja -baletissa on keskitytty myös siihen, että ihmiset pysyvät työkykyisinä työuran eri vaiheissa. Oopperalaisille on muun muassa toteutettu kaksi laajaa, kolmivuotista työkykyprojektia. Ensin toteutettiin Hyrsky yli 50-vuotiaille ja sitten Kipinä yli 40-vuotiaille työntekijöille. Molemmissa työkykyprojekteissa järjestettiin tapahtumia ja luentoja, opintoryhmiä ja työryhmätoimintaa sekä esimerkiksi erilaisia liikuntakokeiluja.
– Kokeilimme liikuntalajeja, joissa kenenkään kokeilemisen kynnys ei noussut liian korkeaksi. Mukana oli muun muassa taiji, seinäkiipeily, lumikenkäily, jousiammunta ja argentiinalainen tango, luettelee Fontana.
– Osallistujilta tuli positiivista palautetta tapahtumista ja luennoista. Myös ryhmähenki kasvoi. Saimme hyviä tuloksia senioriteetin nostamisen ja senioriteetin näkyvyyden osalta.
Panostuksia henkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn
Kansallisoopperan ja -baletin työntekijöiden hyvinvoinnin edistämisen toimenpiteissä on fyysisen näkökulman ohella panostettu henkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn.
– Erityisesti korona-aikana työntekijöiden henkinen kuormitus ja mielenterveyspoissaolot kohosivat. Tämän myötä aloimme panostaa henkiseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin enemmän, ja pilotoimme lyhytterapian vaikuttavuutta. Saimme aikaan hyviä tuloksia, ja otimme mahdollisuuden lyhytterapiaan pysyväksi osaksi työterveyspalveluitamme.
Samalla työyhteisön ilmapiirin kehittämiseen on panostettu muun muassa kouluttamalla henkilöstöä säännöllisesti vastuullisesta työkäyttäytymisestä
– HR-tiimimme on kouluttanut henkilöstöämme henkisestä työkyvystä ja siitä, mitä vastuullinen työkäytös meillä tarkoittaa. Samassa yhteydessä olemme kerranneet toimintaohjeita, jotta ihmiset tunnistaisivat ja muistaisivat toimintaohjeet, jos työilmapiirissä on haasteita tai jos kohdataan epäasiallista käytöstä tai häirintää.
Hyvinvointia parempaan kulmaan
– Tavoitteenamme on korona-ajan jälkeen ollut normaaliin arkeen ja esitystoimintaan palaaminen, ja olemme saaneet aikaan hyviä tuloksia. Mielenterveydellisiin syihin liittyvät diagnoosit ovat vähentyneet olennaisesti. Sairauspoissaolot ovat pysyneet kohtuullisella tasolla. Liikunnan ja hyvinvoinnin edistämiseen painottuneet palvelut pitävät tilannetta hyvänä. Vuoden 2024 alussa siirryimme savuttomaksi työpaikaksi. Myös ihmisten henkinen hyvinvointi on paremmassa kulmassa, summaa Fontana.
Suomen kansallisoopperan ja -baletin vinkit
– Hahmota liikunnan käsite laajasti esimerkiksi erilaisissa lajikokeiluissa.
– Huomioi työyhteisön moninaisuus, jotta jokainen voisi osallistua omista lähtökohdistaan.
– Ota työterveyspalvelut mukaan tiiviiseen yhteistyöhön ja osaksi huolenpitoa ja ennaltaehkäisevää työtä.
Artikkeli on julkaistu osana Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n Toimintakykyinen tekijä -sarjaa. Toimintakykyinen tekijä -sarja nostaa esiin yritysten konkreettiset teot ja hyvät käytänteet, joilla edistetään työtekijöiden liikkumista sekä hyvinvointia.
Kuva: Suomen kansallisooppera ja -baletti / Veikko Kähkönen