Mika Horelli, Bryssel
Täältä Euroopan ytimestä katsellessa on aivan selvää, että työperäinen maahanmuutto on elintärkeää monille kehittyneille maille, jotka kamppailevat ikääntyvän väestön ja työvoimapulan kanssa. Suomi ei ole tässä poikkeus.
Euroopan unioni pyrkii aktiivisesti lisäämään työperäistä maahanmuuttoa. EU:n asiantuntija-arvioiden mukaan unioni tarvitsee vuoteen 2030 mennessä noin 25–30 miljoonaa lisätyöntekijää työperäisen maahanmuuton kautta vastatakseen ikääntyvän väestön ja työvoimapulan tuomiin haasteisiin.
Jos tähän tavoitteeseen ei päästä, seuraukset ovat vakavia: talouskasvu hidastuu, huoltosuhde heikkenee entisestään ja useat keskeiset palvelusektorit, kuten vieraanvaraisuusala, terveydenhuolto ja koulutus, joutuvat kriisiin resurssipulan vuoksi.
EU on ottanut käyttöön useita ohjelmia ja aloitteita houkutellakseen osaajia. Yksi merkittävimmistä on EU:n sininen kortti -järjestelmä, joka on suunnattu korkeasti koulutetuille työntekijöille EU:n ulkopuolisista maista. Lisäksi EU on lanseerannut Talent Pool -aloitteen, jonka tarkoituksena on helpottaa työnantajien ja työnhakijoiden kohtaamista.
EU pyrkii erityisesti houkuttelemaan työntekijöitä aloille, joilla on pulaa osaajista. Näitä ovat esimerkiksi terveydenhuolto, insinöörialat, IT-ala sekä rakennusala. Työntekijöitä houkutellaan erityisesti Afrikan maista, Lähi-idästä sekä Itä-Euroopan EU:n ulkopuolisista maista.
Suomessa keskustelu maahanmuutosta on usein kiusallisen harhaanjohtavaa ja siinä sekoitetaan tarkoituksella faktat uskomuksiin.
EU:n tavoitteisiin peilattuna Suomessa keskustelu maahanmuutosta on usein kiusallisen harhaanjohtavaa ja siinä sekoitetaan tarkoituksella faktat uskomuksiin. Työperäistä maahanmuuttoa, pakolaisuutta ja paperitonta maahanmuuttoa käsitellään yhtenä kokonaisuutena, vaikka ne ovat hyvin erilaisia ilmiöitä.
Tämä käsitteiden sekoittuminen on johtanut tilanteeseen, jossa pyrkimykset rajoittaa pakolaisten ja paperittomien maahanmuuttajien määrää ovat samalla vaikeuttaneet merkittävästi ammattitaitoisten työntekijöiden houkuttelua Suomeen.
Suomi olisi jo valmiiksi vähintäänkin vaikea kohdemaa monille ulkomaalaisille osaajille. Pitkä ja kylmä talvi sekä kielimuuri ovat merkittäviä esteitä. Lisäksi Suomi on saanut kyseenalaista mainetta rasismista. Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) vuonna 2023 julkaiseman tutkimuksen mukaan Suomi on yksi EU:n rasistisimmista maista. Tutkimuksessa 54 prosenttia afrikkalaistaustaisista vastaajista Suomessa kertoi kokeneensa rasismia viimeisen vuoden aikana, mikä on kolmanneksi korkein luku EU:ssa.
Tunisia esimerkkinä osaajien kouluttamisesta ja maastamuutosta
Omakohtainen kokemukseni juttumatkalta Tunisiasta muutama vuoden takaa valaisee tätä ilmiötä kiinnostavasta näkökulmasta. Tunisia on esimerkki maasta, joka kouluttaa tarkoituksella enemmän ammattilaisia kuin se itse tarvitsee. Erityisesti lääkäreitä, insinöörejä ja muita korkeasti koulutettuja ammattilaisia koulutetaan yli maan oman tarpeen, jotta nuoret tunisialaiset voisivat työskennellä ulkomailla.
Tunisian kansallisen tilastokeskuksen (INS) ja kansallisen maahanmuuttoviraston (ONM) mukaan vuosina 2015–2020 noin 39 000 insinööriä ja 3 300 lääkäriä muutti Tunisiasta ulkomaille töihin.
Haastattelemani nuoret tunisialaiset ammattilaiset Djerban saarella kertoivat, etteivät he ensisijaisesti halua tulla töihin Eurooppaan, joka tunnetaan byrokratiastaan ja rasismistaan. Sen sijaan heitä kiinnostaa muutto Kanadan tai jopa Australian tapaisiin monikulttuurisempiin yhteiskuntiin, joiden perusasenne on toivottaa heidät tervetulleiksi. Kanadalaisten asenteita on helppo ymmärtää: maan hallituksen mukaan työperäiset maahanmuuttajat tuottavat Kanadan taloudelle vuosittain noin 50 miljardia Kanadan dollaria eli noin 34 miljardia euroa, mikä vastaa noin kahta prosenttia maan bruttokansantuotteesta (GDP). Heidän osuutensa maan työvoimasta on keskeinen sen pitkän aikavälin talouskasvulle.
Kanadan pistepohjainen Express Entry -järjestelmä perustettiin kymmenen vuotta sitten 2015 ja se on suunniteltu houkuttelemaan korkeasti koulutettuja ja ammattitaitoisia työntekijöitä. Järjestelmä arvioi hakijoita muun muassa koulutuksen, työkokemuksen, kielitaidon ja iän perusteella.
Eurooppa ja nationalismin haasteet
Siinä, missä Kanada kuorii kermaa päältä, Eurooppa rämpii ulkomaisten osaajien rekrytoinnissa kasvavan oikeistopopulismin ja nationalismin suossa.
Yksi lähihistorian räikeimmistä esimerkeistä rajojen sulkemisen tuottamista vahingoista oli Britannian päätös erota Euroopan unionista vuonna 2016. Yksi brexit-kansanäänestyksen keskeisistä ajureista oli vaatimus sulkea rajat maahanmuuttajilta.
Vapaan liikkuvuuden päättyminen on johtanut työvoimapulaan useilla aloilla. Konkreettisena esimerkkinä brexitin mukanaan tuoman ulkomaisen työvoimapulan seurauksista, vuoden 2022 maaliskuusta vuoden 2023 maaliskuuhun Britanniassa suljettiin lähes 4 600 pubia, klubia, hotellia ja ravintolaa, mikä tarkoitti keskimäärin toimipisteen 12,6 sulkemista päivässä. Kolmen vuoden aikana Britanniassa on suljettiin yhteensä 13 793 pubia, baaria, hotellia, ravintolaa ja muuta anniskelupaikkaa, mikä vastaa 12 prosentin supistumista Britannian ravintola-alalla. Lisäksi työvoimapulan vuoksi monet ravintolat ovat joutuneet lyhentämään aukioloaikojaan tai sulkemaan kokonaan tiettyinä päivinä.
Britannian hallituksen tilaamassa selvityksessä erilaisten brexit-skenaarioiden pitkän aikavälin vaikutus BKT:hen vaihtelee -2,5 ja -9,3 prosentin välillä verrattuna tilanteeseen, jossa Brexitiä ei olisi tapahtunut.
Suomi ampuu itseään jalkaan
Suomessa nykyinen hallitus on ottanut käyttöön useita toimenpiteitä, jotka ovat vaikeuttaneet työperäistä maahanmuuttoa ja nostaneet kynnystä tulla Suomeen töihin. Yksi merkittävimmistä muutoksista on lakiuudistus, jossa ulkomaalaisille työntekijöille jätetään uuden työn hakemiseen vain kolmesta kuuteen kuukauteen aikaa uuden työn hakemiseen. Varsinkin, jos puhutaan perheellisistä huippuosaajista, Suomi näyttää tekevänsä parhaansa nostaakseen maahantulon kynnystä. Samalla lupabyrokratiaa paisutetaan entisestään lisäämällä työnantajille ilmoitusvelvollisuus työn loppumisesta.
Suomen tulisi ottaa oppia muista maista ja eriyttää työperäinen maahanmuutto selkeästi muista maahanmuuton muodoista. Tämä edellyttää paitsi maahanmuuttopolitiikan uudistamista, myös laajempaa kulttuurista muutosta.
Esteiden kasaaminen ei rajoitu yksin huippuosaajiin. Tammikuusta 2025 alkaen työntekijän on ansaittava vähintään 1600 euroa kuukaudessa ollakseen oikeutettu oleskelulupaan. Lisäksi hallitus on pidentänyt pysyvän oleskeluluvan saamiseen vaadittavaa asumisaikaa neljästä vuodesta kuuteen vuoteen ja kansalaisuuden saamiseen vaadittavaa aikaa viidestä vuodesta kahdeksaan vuoteen.
On mielenkiintoista pohtia, minkälaista tulevaisuutta miettii esimerkiksi se tunisialainen kansainvälisen matkailualan ammattilainen, jonka osaamiselle, kulttuurien tuntemukselle ja kielitaidolle olisi huutava tarve suomalaisessa hotelliketjussa. Tällä hetkellä epäilisin, että huonolta näyttää – sen hotelliketjun kannalta.
Suomen tulisi ottaa oppia muista maista ja eriyttää työperäinen maahanmuutto selkeästi muista maahanmuuton muodoista. Tämä edellyttää paitsi maahanmuuttopolitiikan uudistamista, myös laajempaa kulttuurista muutosta. Meidän on tehtävä Suomesta aidosti avoin ja houkutteleva maa, jossa ulkomaiset osaajat tuntevat itsensä tervetulleiksi. Tämä tarkoittaa rasismin ja syrjinnän aktiivista torjumista, kielikoulutuksen lisäämistä ja byrokratian vähentämistä.
Kirjoittaja: Mika Horelli, Journalist
EU & NATO Correspondent, Brussels
