Palvelusektori on nykyisin merkittävin osa bruttokansantuotetta kypsissä maailman talouksissa. Suomessa yksityiset palvelualat synnyttävät jo yli 40 prosenttia BKT:stä. Suomessa tulisi nähdä kirkkaammin jo tapahtunut elinkeinorakenteen muutos ja sen mahdollisuudet kasvulle.
Vihreässä siirtymässä ja kestävän kasvun tavoittelussa vihreillä palveluilla on keskeinen merkitys. Vihreiksi palveluiksi voitaisiin luokitella myös koulutus, kulttuuri- ja luovat alat, jotka ovat kasvavia aineettoman arvon luojia. Ei-fyysiset palveluiden alueet kuten henkilöstön osaaminen, asenteet, käyttäytyminen, brändit, tapahtumat, taideteosten kulttuuriset ja filosofiset sisällöt, aistillinen tai digitaalinen kokemuksellisuus nostavat merkittävästi koettua palveluiden arvoa ja luovat ihmisille hyvinvointia. Palveluista syntyy myös hiilikädenjälkeä, eli niillä voidaan vähentää muiden sektoreiden päästöjä muun muassa digitaalisilla optimointi- tai virtuaaliratkaisuilla.
Suomessa tulisi nähdä paremmin aineettoman arvonluonnin merkitys vihreälle kasvulle. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tekemän tuoreen tutkimuksen mukaan: ”Ruotsi investoi radikaalisti Suomea enemmän aineettomaan pääomaan ja hyödyntää näitä investointeja Suomea tehokkaammin.” Yritysten kasvulle henkilöstön koulutuksesta ja osaamisesta riippuva aineeton pääoma on nykyisin keskeinen kilpailuetu.
Suomi on Ruotsia merkittävästi jäljessä myös luovien alojen kasvuympäristön kehittämisessä. Juuri valmistuneessa visiossaan vuoteen 2033 Ruotsin hallitus visioi, että Ruotsi vahvistaa asemaansa johtavana kulttuuri- ja luovien alojen maana, luovat alat kasvavat ja vahvistavat Ruotsin taloutta, liike-elämää ja vientiä sekä vahvistavat positiivista maakuvaa. Näin voisi olla myös Suomessa. Esimerkiksi Suomessa toteutettavat elokuva- ja sarjatuotannot ovatkin lisänneet kiinnostusta Suomeen ja ne tuovat muun muassa matkailutuloja. Valitettavasti alalle tärkeän av-tuotantokannustimen rahoitus on kuitenkin joka vuosi katkolla, mikä ei vahvista alan pitkäjänteistä kehittymistä.
Myös Euroopan komissio on vastikään tunnistanut, että kulttuuri- ja luovat alat ovat yksi johtavia teollisuuden aloja Euroopassa. European Institute of Innovation and Technology (EIT) on perustanut Culture and Creativity-organisaation ja visioi, että kulttuuri ja luovuus johtavat kestävään arvonluontiin ja kasvuun Euroopan vihreässä, digitaalisessa ja sosiaalisessa siirtymässä. Euroopassa kulttuuri- ja luovat alat ovat jo merkittävä työllistäjä: Eurostatin mukaan ne työllistivät 7.7 miljoonaa ihmistä Euroopassa vuonna 2022, mikä edusti 3.8% kokonaistyöllisyydestä.
Yksityiset palvelut ovat Suomen suurin työllistäjä ja myös valtaosa uusista työpaikoista syntyy palvelualoille. Jo nyt lähes viidesosa suomalaisista tekee päivittäin työtä tuottaakseen palveluita suomalaisille ihmisille ja yrityksille sekä vientiin ulkomaille. Pelkästään kulttuuriammateissa päätyössään toimivia oli noin 136 100 vuonna 2022. VTT:n tekemän tuoreen selvityksen mukaan Suomessa toimii myös 130 000 luovien alojen yritystä, joiden liikevaihto on 14 miljardia euroa.
Moniin muihin toimialoihin verrattuna palvelualat tuottavat myös moninkertaisesti hyvinvointia syntyviin päästöihin nähden. Esimerkiksi European Monitor of Industrial Ecosystems (EMI) tuotti ensimmäisen kulttuuri- ja luovien alojen raportin ko. ekosysteemin nykytilasta ja vaikutuksista ympäristölle. Raportin mukaan kulttuuri- ja luovien alojen ympäristövaikutus on vain 1-3% kaikista teollisuuden aloista.
Ilmastonmuutos, luontokato ja vihreä siirtymä edellyttävät uutta osaamista, luovuutta ja ratkaisuja. Koulutuksen ja vihreiden palveluiden avulla voidaan luoda ratkaisuja ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi ja luonnonvarojen säästämiseksi. Palveluprosesseja kehittävät osaajat ovat vahva kumppani esimerkiksi teollisuudelle ja rakentamiselle niiden etsiessä ilmastoystävällisempiä tuotanto- ja toimintatapoja. Kulttuuri- ja luovien alojen työntekijät tuottavat paitsi sisältöjä ja palveluita niin myös testaavat ennakkoluulottomasti uusia teknologioita kehittäen niiden käyttöä. Esimerkiksi museot hyödyntävät 3D-teknologiaa kulttuuriperintö aineiston tutkimuksessa ja visualisoinnissa. Suomen kansallisooppera ja -baletti puolestaan hyödyntää virtuaalista näyttämöympäristöä, jonka avulla teosten tuotanto pystytään valmistelemaan mahdollisimman pitkälle jo ennen varsinaisen näyttämöharjoitusten alkua ja sillä vähennetään matkustustarvetta sekä materiaalihukkaa. Luovilla aloilla on myös iso rooli vihreän turismin edistämisessä ja vihreän viestin jakamisessa kansalaisille.
Koulutusta ja sen kautta syntynyttä osaamista tarvitaan digitaalisessa ja globaalissa maailmassa aineettoman pääoman, innovaatioiden, yritysten ja työpaikkojen lisäämiseksi mutta erityisesti varmistamaan vihreä, ihmisläheinen kasvu. Palvelualoilla ihmisillä on erityinen merkitys, sillä palvelut ja aineeton kokemus synnytetään ihmisten kautta viime kädessä ihmisille. Vihreiden palveluiden tunnistamiseen ja kehittämiseen tulee investoida, sillä suomalaisella luovuudella ja palveluinnovaatioilla on kasvu- ja vientipotentiaalia.
Jari Konttinen, johtava asiantuntija, Palvelualojen työnantajat Palta ry, +358 40 575 2081, jari.konttinen@palta.fi
Paula Tuovinen, asiantuntija, Sivistysala ry, +358 50 303 4873, paula.tuovinen@sivista.fi