Euroopan komission viikko sitten julkistettu vuoden 2025 työohjelma asettaa tavoitteekseen entistä kilpailukykyisemmät, yksinkertaisemmat ja tehokkaammat sisämarkkinat.
Tavoitteen saavuttamiseksi työohjelmaan on kirjattu painopisteiksi sisämarkkinoiden vahvistaminen, sääntelytaakan keventäminen sekä vihreän ja digitaalisen siirtymän edistäminen. Palvelualojen näkökulmasta ohjelmassa on sekä mahdollisuuksia että haasteita, jotka vaikuttavat suoraan yritysten toimintaympäristöön.
Sääntelyn selkeyttäminen tukee kilpailukykyä ja edistää toimivia sisämarkkinoita
EU:n sisämarkkinoiden tulisi toimia eurooppalaisille yrityksille kotimarkkinana, jossa liiketoiminnan harjoittaminen on sujuvaa ja ennustettavaa. Tällä hetkellä esteiden purkaminen on kuitenkin ollut hidasta, ja sääntelyn toimeenpano on jäänyt epäyhtenäiseksi eri jäsenvaltioissa.
Komissio on luvannut nopeampia ja tehokkaampia keinoja ongelman ratkaisemiseksi. Huomiota tulisi kiinnittää erityisesti palvelusektoriin, jossa yhdenmukaisten pelisääntöjen toimeenpano on edennyt hitaasti. Palveluyritysten kasvulle ja kilpailukyvylle keskeistä on myös osaajien liikkuvuuden helpottaminen ja esimerkiksi tutkintojen ja ammattipätevyyksien tunnustamisen selkeyttäminen.
Palvelualoilla sääntelyn monimutkaisuus on ollut merkittävä kilpailukykyyn vaikuttava tekijä, joten konkreettiset kevennykset ja ratkaisut ovat tervetulleita.
Komissio pyrkii ns. omnibus-aloitteilla suht nopeasti yksinkertaistamaan sääntelyä ja vähentämään erityisesti pk-yritysten hallinnollista taakkaa. Palvelualoilla sääntelyn monimutkaisuus on ollut merkittävä kilpailukykyyn vaikuttava tekijä, joten konkreettiset kevennykset ja ratkaisut ovat tervetulleita.
Työohjelmaan sisältyy myös ns. Competitiveness Check eli kilpailukyvyn tarkistus, jonka tarkoituksena on arvioida EU-lainsäädännön vaikutuksia yritysten toimintaedellytyksiin ja tunnistaa sääntely, joka estää kasvua ja investointeja. Arvioinnin on kuitenkin johdettava konkreettisiin toimiin eikä jäädä vain analyysiksi.
Kilpailukykyä digitaalisesta ja vihreästä siirtymästä
Komission työohjelmassa korostetaan voimakkaasti digitaalisen ja vihreän siirtymän merkitystä EU:n pitkän aikavälin kilpailukyvylle. Digitaalisessa siirtymässä keskeisenä teemana on tekoälystrategia ja datatalouden sääntely, joiden on ehdottomasti oltava kilpailukykyisiä globaalissa mittakaavassa. Yritysten näkökulmasta tärkeintä on, ettei EU:n oma sääntely estä uusien liiketoimintamallien kehittämistä ja markkinoille pääsyä.
Vihreä siirtymä taas koskee palvelualoista erityisesti logistiikka- ja liikennesektoria. Puhtaan teollisuuden ohjelma eli Clean Industrial Deal vaikuttaa monella tapaa alan toimintaedellytyksiin varsinkin uusiutuvien polttoaineiden käytön osalta. On selvää, että EU:n ilmastopolitiikan on oltava kunnianhimoista, mutta samalla sen tulee yhtälailla myös tukea yritysten investointikykyä ja taloudellista kestävyyttä.
Komission tavoitteet erinomaisia, mutta tulokset ratkaisevat
Palvelualojen kannalta keskeistä on, että EU:n sääntely ja sisämarkkinoiden kehitys tukevat yritysten toimintaa eikä yritysten hallinnollista taakkaa lisätä.
- Sisämarkkinoiden sujuvoittaminen – yhdenmukaisen sääntelyn toimeenpanon nopeuttaminen ja kansallisten esteiden purkaminen.
- Sääntelytaakan keventäminen – omnibus-lähestymistavan tulee tuottaa aitoja helpotuksia yrityksille.
- Kilpailukyvyn vahvistaminen – EU:n digitaalitalouden ja vihreän siirtymän sääntelyn on edistettävä innovaatioita eikä hidastettava kasvua.
- Osaajien liikkuvuuden helpottaminen – tutkintojen ja ammattipätevyyksien tunnustamisen selkeyttäminen.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin viesti on ollut selkeä: ”Kansalaiset ja yritykset ovat vaatineet yksinkertaisempaa EU:ta, joka tuottaa hyvinvointia. Tämä työohjelma on vastauksemme. Olemme kuulleet teitä, yksinkertaistamme ja toimitamme tuloksia. Tämä tiekartta määrittää suuntamme kohti kilpailukykyisempää, käytännönläheisempää ja kasvuhakuista Eurooppaa.”
Nyt on varmistettava, että komission tavoitteet muuttuvat myös konkreettisiksi toimiksi, jotka aidosti tukevat myös palvelualojen kilpailukykyä ja EU:n sisämarkkinoiden elinvoimaisuutta.
