Ilman läsnäoloa superalustoilla et käytännössä ole olemassa Kiinassa. Liiketoimintaa ei tehdä vain mobiili edellä, vaan yhä useammin pelkästään mobiilissa. Nämä asiat jokaisen Kiinaan pyrkivän yrityksen tulee tiedostaa, mutta myös täysin eri markkinoilla toimivien kannattaa ottaa niistä oppia, kirjoittavat Paltan Jari Konttinen ja Demolan Janne Eskola Kauppalehdessä 15.4. julkaistussa mielipidekirjoituksessaan.
Jokainen suomalainen yritys voi oppia paljon kiinalaisten digialustojen toiminnasta – riippumatta siitä, tekevätkö ne itse vientiä Kiinan markkinoille. Tämä käy selväksi Paltan ja Demolan tuoreesta selvityksestä, jota koostamassa olivat myös kiinalaisista korkeakouluopiskelijoista kootut tiimit. Kiinan palomuurin takaa paljastuu, että digitaaliset superalustat kuten WeChat, TikTok ja Meituan ovat merkittävästi kehittyneempiä, kuin Euroopassa käytössä olevat karsitut versiot samoista sovelluksista. Eri alustat tarjoavat yrittäjille laajan digi-infran liiketoiminnan harjoittamiseen.
Esimerkiksi WeChat näyttäytyy suomalaisille yksinkertaisena pikaviestipalveluna, mutta Kiinassa se on alusta, jossa koko yritysten palveluprosessin voi hoitaa alusta loppuun. Vaikkapa ilmastointilaitteen huollon voi tilata WeChatilla, ja viestintä sekä maksaminen tapahtuvat samalla alustalla. Meituan-palvelussa taas on tarjolla kaikki tarvittava liiketoiminnan toteuttamiseen, kuten markkinoinnin ja myynnin tuki, CRM, analyytiikkapalvelut sekä varastointi ja raaka-aineiden toimitus esimerkiksi ravintoloille.
Ilman läsnäoloa superalustoilla et käytännössä ole olemassa Kiinassa. Liiketoimintaa ei tehdä vain mobiili edellä, vaan yhä useammin pelkästään mobiilissa.
Nämä asiat jokaisen Kiinaan pyrkivän yrityksen tulee tiedostaa, mutta myös täysin eri markkinoilla toimivien kannattaa ottaa niistä oppia. Mitä isot edellä, sitä pienet perässä: samat ilmiöt tullaan näkemään ennemmin tai myöhemmin täälläkin. Omaa palvelupolkua kannattaakin rakentaa alustojen kehitystä silmällä pitäen.
Nyt viimeistään tulisi myös ryhtyä toimeen eurooppalaisten digipalvelujen kilpailukyvyn parantamiseksi.
Nyt viimeistään tulisi myös ryhtyä toimeen eurooppalaisten digipalvelujen kilpailukyvyn parantamiseksi. EU:ssa tulisi tunnustaa, ettei nykyisellä sääntelyvetoisella lähestymistavalla ole kyetty vastaamaan yhdysvaltalaisten tai aasialaisten yritysten asettamaan kilpailuhaasteeseen. Digitalisaatioon ja datan käyttöön liittyvää EU-sääntelyä, kuten komission esittämiä Digital Markets Actia ja Digital Services Actia, tulisi tarkastella uudestaan kilpailukyvyn parantaminen edellä.
Alustat tulisi myös ymmärtää selkeämmin palveluviennin kohteina ja vientityökaluina. Suomalaisyrityksistä esimerkiksi Smartly.io on menestynyt Facebookin avulla. Peliyhtiöt harjoittavat liiketoimintaansa Applen ja Googlen alustoilla. Suomalaiset tv-sarjat saavat globaalin yleisön Netflixissä. Finnair on vienyt lipunmyyntinsä WeChat-alustalle kiinalaisten asiakkaiden tarjolle. Jotta saamme suomalaisyritysten potentiaalin entistä paremmin käyttöön, tarvitaan uusi kansallinen vientistrategia, jolla edistetään suomalaisosaamisen myyntiä näille globaaleille portinvartijoille ja digitaalisille B2B-ja B2C-alustoille.
Alustatalouden yritysten markkina-arvo oli globaalisti 4,3 biljoonaa dollaria jo 2016, ja kasvu on ollut voimakasta. Pelkästään Kiinan verkkokauppamarkkina on suurempi kuin Euroopan ja Yhdysvaltojen vastaavat markkinat yhteensä. Digitaloudessa on Suomelle valtava vientipotentiaali, ja tätä kasvua meidän kannattaa kiihdyttää ja vaalia.
Jari Konttinen, asiantuntija, Palvelualojen työnantajat Palta
Janne Eskola, Vice President, Demola
Kirjoitus on julkaistu alun perin Kauppalehdessä 15.4.2021.
- rn t
- Tiivistelmä selvityksestä rn t
- Tiimiraportti 1 rn t
- Tiimiraportti 2 rn t
- Tiimiraportti 3 rn