Työmarkkinakierros sai odotetut raamit viime viikonloppuna, kun kierroksen päänavaajaliitot pääsivät sopimukseen teknologiateollisuuden ja kemianteollisuuden työehdoista uudelle sopimuskaudelle. Nämä sopimukset määrittävät enimmäiskustannustason myös kierroksen muille sopimuksille.
Valta edellyttää vastuuta. Mielestäni avaajaliitot tekivät juuri tämän.
Ennakoitavuuden ja jatkuvuuden kannalta on erinomaista, että vientiliitot pääsivät sopimukseen ja vientimalliin perustuva yleinen linja lähivuosille saatiin muodostettua. Useamman vuoden näkymä luo rauhaa työmarkkinoille ja mahdollistaa alojen kehityksen yhteistyössä sopijaliittojen, yritysten ja työntekijöiden kesken.
Kolmivuotinen sopimus on lähtökohta myös muilla aloilla. Sopimusratkaisuilla pyritään turvaamaan Suomen talouskasvu ja kilpailukyky. Kolmivuotisen sopimuksen palkankorotukset ovat yhteenlaskettuna 7,8 prosenttia. Sopimuskauden palkkoja korottava vaikutus on yhteensä 8,0 prosenttia ja sopimuskauden aikainen keskimääräinen kustannusvaikutus on 4,6 prosenttia. Suomen Pankki arvioi Kauppalehdelle tällä viikolla, että jos työmarkkinakierroksen muut sopimukset noudattelevat nyt nähdyn päänavauksen kustannustasoa, lähivuosina Suomen kustannuskilpailukyky pysyy jotakuinkin ennallaan ja palkansaajien ostovoima paranee nykyennustein. Riippumaton arvioitsija siis näkee, että syntynyt päänavaus oli tasapainoinen ja kohtuullinen, edellyttäen tietenkin pohjalla olevien ennusteiden toteutumista.
Palveluvaltaistuvassa maailmassa yhä merkittävämmäksi tekijäksi nousevat edustamamme palvelualat. Palvelut ovat tärkeitä kotimaassa, mutta myös palveluviennin osuus kasvaa jatkuvasti. Yritysten toimintaedellytykset tulee turvata niin, että kasvun edellytykset säilyvät – samalla vahvistamme suomalaisten hyvinvointia ja mahdollisuuksia työllistyä.
Me Palvelualojen työnantajat Paltassa neuvottelemme kuluvalla sopimuskierroksella noin sata työehtosopimusta eri aloille tai yrityskohtaisesti. Kunkin alan sopimusratkaisuja tulee hakea ja neuvotella alan omista lähtökohdista ja tarpeista. Olennaista on, että työehtosopimukset kehittyvät sopimusalan tarpeisiin huomioiden niin työnantajien kuin palkansaajienkin intressit. Aloista monet ovat toisiinsa verrattuna kovin erilaisissa taloudellisissa tilanteissa. Kaikilla aloilla ei ole mahdollista päästä päänavausratkaisujen kustannustasoon, vaan palkkaratkaisut tulee sopeuttaa alan vallitsevan tilanteen ja näkymien mukaan.
Elämme maailmassa, joka viime vuosina on kohdannut suuria taloudellisia ja geopoliittisia muutoksia. Osa ravisuttavista ulostuloista on tarjoiltu menneinä viikkoina. Tulevaisuutta on vaikea ennustaa. Se tarkoittaa, että meidän tulee olemassaolevin tiedoin pyrkiä tekemään mahdollisimman kestäviä ratkaisuja, jotka toimivat eri tilanteissa. Joustavuutta tuo paikallisten sopimusmahdollisuuksien hyödyntäminen, jolloin yritys- ja työpaikkatasolla pystytään tarvittaessa reagoimaan muuttuviin tilanteisiin nopeasti.
Työmarkkinatoiminnassa toimivat ja luottamukselliset yhteistyösuhteet ovat keskiössä, kun ratkaisuja haetaan. Pitkä sopimuskausi antaa hyvät lähtökohdat rakentavalle dialogille ja sopimuskauden aikana tehtävälle yhteistyölle.
Tutustu kirjoittajaan
