Suomi tarvitsee kipeästi kasvua. Tarvitsemme uusia investointeja, työllisyyttä ja kansainvälistä kilpailukykyä, joka näkyy kaikkialla – ei vain suurissa keskuksissa, vaan aivan jokaisessa kunnassa ja alueella. Juuri siksi tulevilla kuntapäättäjillä on keskeinen rooli Suomen suunnan kääntämisessä. Seuraavalla valtuustokaudella tarvitaan rohkeita ja vastuullisia päätöksiä, joilla vahvistetaan elinvoimaa, edistetään työllisyyttä ja puretaan esteitä kasvun tieltä.
Kunnallisten palveluiden järjestämisessä on vahvistettava markkinaehtoisuutta ja varmistettava reilu kilpailu. TEM julkaisi 31.3. selvityksen kilpailulain kilpailuneutraliteettia koskevan sääntelyn toimivuudesta ja täytäntöönpanosta. Sen mukaan kilpailuneutraliteettisääntelyä ei noudateta julkisella sektorilla niin hyvin kuin pitäisi.
Kuntayhtiöiden roolia onkin arvioitava säännöllisesti ja kriittisesti, eikä kuntien pidä laajentua markkinoille, jossa yksityisiä toimijoita jo toimii. Samalla kuntien hankintakäytäntöjä on uudistettava: ammattimainen, vaikuttavuuteen perustuva hankintaosaaminen takaa sen, että palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Yhteistyö yksityisen sektorin kanssa ei saa olla ideologinen kysymys vaan käytännön ratkaisu parempiin ja vaikuttavampiin palveluihin.
Elinvoimaa rakennetaan monin keinoin, mutta aivan keskiössä on infrastruktuurin ja liikkumisen toimivuus. Investoinnit liikenneverkkoihin ja digitaalisuuteen ovat välttämättömiä, jotta sekä ihmiset että yritykset voivat toimia tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti. Digitalisaation tulee olla keskeinen osa palveluiden kehittämistä – se on avain tehokkuuteen, saavutettavuuteen ja asiakaslähtöisyyteen. Suomi ei kykene täyttämään lainsäädännöllisiä velvoitteita yrityksille ja yhteisöille palveluiden tarjoamisen suhteen. Valtiovarainministeriön raportin perusteella jopa 46 prosenttia kuntahallinnon eri asiointipalveluista ei täytä nykylainsäädännön vaatimuksia.
Kasvu tarvitsee syntyäkseen osaavaa työvoimaa
Vasta toimintansa aloittaneiden työllisyysalueiden kehittäminen ja työvoiman liikkuvuuden tukeminen ovat keskeisiä elinvoiman ja kasvun kysymyksiä. Tarvitsemme vaikuttavia työllisyyspalveluja, jotka nojaavat tuloksiin. Tähän yksityinen sektori tarjoaa toimivia malleja ja yhteistyötä. Työllisyysalueiden toimintaa ja määrää on tarkasteltava avoimesti. Siellä missä alueiden yhteistyöllä tai yhdistämisellä on saatavissa parempia tuloksia, tulee myös uskaltaa tehdä nopeita ratkaisuja. Sama pätee toki myös peruskuntiin itseensä.
Kasvun ja kilpailukyvyn kannalta ei voi ohittaa työperäistä maahanmuuttoa ja kotouttamisen merkitystä. Kunnilla on tässä aivan ratkaiseva rooli. Väistämättä edessä oleva työvoimapulan helpottaminen edellyttää, että osaajat ja heidän perheensä otetaan vastaan sujuvasti – palveluilla, jotka mahdollistavat nopean pääsyn työelämään ja yhteiskuntaan. Myös puolison työllistyminen ja kotoutuminen on otettava palveluissa huomioon. Hallinnollisia esteitä on purettava, ja integraatiota on tuettava käytännönläheisesti.
Kunnat eivät ole vain julkisia palveluorganisaatioita. Niiden pitää olla kasvun ja uudistumisen alustoja. Palta uskoo, että kuntien kautta kulkee tie kohti kestävämpää ja vahvempaa Suomea. Nyt tarvitaan tekoja, joilla luodaan edellytyksiä uudelle kasvulle – kunnissa, alueilla ja koko Suomessa.
Suomi tarvitsee kipeästi kasvua. Tulevilla kuntapäättäjillä on keskeinen rooli Suomen suunnan kääntämisessä. Valtuustokaudella 2025-2029 tarvitaan rohkeita ja vastuullisia päätöksiä, joilla vahvistetaan elinvoimaa, edistetään työllisyyttä ja puretaan esteitä kasvun tieltä.
Tutustu kirjoittajaan
