Miten yritysten ja oppilaitosten välistä yhteistyötä tulisi kehittää?

Millaiset eväät opiskelu antaa työelämään? Muun muassa tätä pohtii moni opiskelija opintojen alkaessa. Myös oppilaitoksissa kannattaa kääntää katse yritysten kanssa tehtävään yhteistyöhön, kun lukukausi alkaa ja tulevaa suunnitellaan. Mahdollisimman hyvin toimivan yritys-oppilaitosyhteistyön löytämiseksi tarvitaan yritysten, oppilaitosten ja toimialaliittojen yhteisiä ponnisteluja, Tuomas Ylitalo bloggaa.

Paltan jäsenyrityksissä oppilaitosyhteistyö on pääasiassa opiskelijaharjoitteluja, opinnäytetöitä ja oppisopimuskoulutusta. Tämä selviää ensimmäisen, vuonna 2020 julkaistun Palvelualojen osaajabarometrin Paltan jäseniä koskevista tuloksista. Sen sijaan tutkimus- ja kehityshankkeita yhteistyössä oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa ilmoitti tehneensä vain murto-osa jäsenistä.

Tuoreempi Osaajabarometri tältä vuodelta taas osoittaa, että Paltan jäsenistö tekee oppilaitosyhteistyötä paljon tai erittäin paljon erityisesti ammatillisen koulutuksen oppilaitosten sekä ammattikorkeakoulujen kanssa. Myös yliopistojen kanssa oppilaitosyhteistyötä tehdään.

Toimialoista aktiivisinta oppilaitosyhteistyötä on hallinto- ja tukipalveluissa, ammatillisessa, tieteellisessä ja teknisessä palvelutoiminnassa sekä muilla palvelualoilla, joihin kuuluu esimerkiksi hiusala.

Selvitystemme perusteella yritykset ovat tavoitelleet yhteistyöllä muun muassa hyötyjä rekrytointikanavana, pätevän työvoiman saatavuuden varmistamista, yhteiskuntavastuuta, vaikuttavuutta koulutussisältöjen työelämälähtöisyyteen, henkilöstön lisäkouluttamista esimerkiksi muunto- ja täydennyskoulutuksin sekä esimerkiksi imagohyötyjä hyvänä työnantajana.

Huomionarvoista on, että oppilaitosyhteistyö rajoittuu pääosin yhteistyömuotoihin, jotka eivät vaadi itse oppilaitoksilta juurikaan aktiivista panostusta, ja joissa oppilaan oma aktiivisuus korostuu. Oppilaitos on täten alusta, jolta oppilas tai opiskelija ja yritys saavat mahdollisuuden löytää toisensa.

Osaajabarometrin 2022 tuloksia koskevissa syventävissä haastatteluissa Paltan jäsenyritykset pitivät tärkeänä sitä, että koulutus- ja urapolkuja rakennetaan heti jo työharjoitteluista alkaen kohti työtä ja ammattilaisuutta. Yritykset haluavat pitää kiinni osaavimmista harjoittelijoista ja kesätyöntekijöistä ja tarjota heille uranäkymiä yrityksessä valmistumisen jälkeen.

Haastatelluista palveluyritysten edustajista moni totesi myös, että oppilaitosyhteistyö koskee jollakin tavoin aina koko yritystä, ja että nuoret tuovat mukanaan yritykseen esimerkiksi alan uutta it-osaamista sekä yleisesti hyvää tekemisen meininkiä. Harjoittelijoista yritykset kasvattavat itselleen myös tulevaisuuden osaajapoolia, ja harjoittelupaikkojen tarjoaminen koettiin osin myös yhteiskuntavastuun kantamisena.

Oppilaitosyhteistyön haasteina yritykset näkivät opiskelun ja työelämäjaksojen sekä työharjoittelun aikatauluttamisen. Yrityksiin saapuvat kesätyö- ja harjoitteluhakemukset tulevat yleensä kaikki samaan aikaan, ja yrityksen näkökulmasta useimmiten aivan liian myöhään. Yritysten olisikin usein tärkeää tietää vähintään puoli vuotta aiemmin, milloin työharjoittelujaksot ovat.

Toisena keskeisenä haasteena nähtiin työpaikkaohjauksen järjestäminen opiskelijalle. Ohjaus koskee pienemmissä yrityksissä usein koko taloa, ja kaikki ovat jollakin tavalla tekemisissä harjoittelijan kanssa. Harjoittelijan rekrytointi, perehdytys ja ohjaus eivät useinkaan ole loppuun asti suunniteltuja prosesseja, vaan ne hoidetaan tapauskohtaisesti harjoittelijoiden pienen määrän vuoksi. Yhteistyö oppilaitosten kanssa voisi olla organisoidumpaa, jotta yritykset saisivat tukea perehdytykseen ja oppilaitokset voisivat entistä paremmin varmistaa, että harjoittelu opettaa tarvittavia taitoja opiskelijoille. Hyvä idea olisi esimerkiksi solmia pidempiä harjoittelu(puite)sopimuksia, joiden puitteissa voitaisiin tehdä vuosikellomaisesti yhteistyötä.

Ongelmallista on edelleen myös se, että koulutusohjelmat ja tutkinnot eivät välttämättä vastaa yritysten tarpeita, vaan saattavat olla vanhentuneita, jolloin moni perustaito pitää opetella vasta työharjoittelussa. Palveluyritykset tarjoaisivat mielellään osaamistaan ja asiantuntijuuttaan oppilaitosten käyttöön, ja tätä voitaisiin oppilaitoksissa hyödyntää enemmänkin. Aktiivisella yhteistyöllä ja oppilaitosten aidolla halulla oppia yritysten osaaja- ja osaamistarpeista voidaan myös tutkintojen sisällöt pitää ajan hermolla.

Nyt tarvitaankin aito muutos tapoihin, joilla yhteistyötä yritysten ja oppilaitosten välille muodostetaan. Palta pyrkii auttamaan tämän sillan rakentamisessa: saattamaan yrityksiä ja oppilaitoksia yhteen sekä luomaan vuoropuhelun mahdollisuuksia niiden välille.

Kirjoittaja on työskennellyt Paltan elinkeinopolitiikan asiantuntijana vuodesta 2016 ja aloittanut elokuussa työkierrossa Elinkeinoelämän keskusliitto EK:ssa, jossa hän työskentelee EK:n Yrittäjyys, EU ja kansainvälinen kauppa -vastuualueen yrittäjyysryhmässä 1.8.2022–31.7.2023.