Palveluiden vienti romahti pandemian aikana. Nyt toipuminen uhkaa lykkääntyä edelleen, kun kuljetus- ja matkailupalveluiden kasvupotentiaali heikkenee Ukrainan sodan ja sitä seuranneiden talouspakotteiden vuoksi, Paltan pääekonomisti Martti Pykäri bloggaa.
Palveluiden ulkomaankauppa on kasvanut voimakkaasti etenkin finanssikriisin jälkeisinä vuosina. Suomen palveluviennin määrä on kasvanut vuodesta 2008 yhteensä 49 prosentilla. Vastaavasti tavaraviennin määrä oli vuonna 2021 noin 10 prosenttia vuotta 2008 pienempi. Palveluiden osuus Suomen viennin arvosta on kasvanut 2000-luvulla 16 prosenttiyksiköllä ollen 28 prosenttia vuonna 2021. Tämä siitäkin huolimatta, että palveluviennin toipuminen koronapandemiasta on vielä pahasti kesken.
Suomen suurimmat palveluvientimaat ovat Ruotsi, USA ja Saksa, ja reilu puolet palveluviennistämme menee EU-maihin.
Palveluviennin arvo jäi viime vuonna 10 prosenttia vuoden 2019 tasoa pienemmäksi, mikä selittyy koronan aiheuttamalla kuljetuspalveluiden ja matkailun alakulolla.
Kuljetus ja matkailu pois lukien palveluiden viennin arvo kasvoi viime vuonna 8 prosenttia ja ylsi lähes 24 miljardiin euroon. Kokonaisuutena palveluviennin arvo oli yli 30 miljardia euroa.
Kasvusta leijonanosa tuli ICT-palveluista, joiden vienti kasvoi vahvan loppuvuoden siivittämänä yhteensä 13 prosentilla. Konsulttipalveluiden vienti kasvoi 16 prosenttia ja ulkomailta saadut rojalti- ja lisenssitulot 7 prosenttia. Kohdemaittain tarkasteltuna tämä on näkynyt erityisesti Yhdysvaltoihin suuntautuvan viennin kasvuna.
Venäjän osuus Suomen palveluviennistä ja -tuonnista on supistunut alle kahteen prosenttiin. Palvelujen tuonti Venäjältä on pääosin merikuljetusten maksuja, jotka liittyvät henkilö- ja tavarakuljetuksiin.
Suomen palveluvienti Venäjälle oli huipussaan vuonna 2013, jolloin se ylsi lähes kahteen miljardiin euroon. Esimerkiksi ICT-palveluiden vienti on pysynyt melko tasaisena mutta Venäjään suuntautuvan palveluviennin suurin erä, matkailu, on vähentynyt merkittävästi.
Ulkomaisten matkailijoiden Suomessa käyttämä raha on osa Suomen vientiä ja Venäläisten matkailu Suomeen on vähentynyt. Myös kuljetuspalvelut kytkeytyvät henkilöliikenteen osalta matkailuun.
Kuljetuspalveluista ja matkailusta saatavat vientitulot ovat vähentyneet vuodesta 2013 noin 85 prosentilla. Kun vuonna 2013 ulkomailta saapuneista matkailijoista peräti 28 prosenttia oli venäläisiä, vuonna 2021 osuus oli vain 2 prosenttia. Vaikka viimeisenä kahtena vuotena matkailu on vähentynyt myös koronan seurauksena, venäläisten matkustaminen oli tasaisessa laskussa jo ennen pandemiaa. Heikentynyt rupla on vähentänyt matkustusintoa.
Sota vaikuttaa myös muuhun kuin Suomen ja Venäjän väliseen palvelukauppaan. Talouspakotteet koskevat suoraan esimerkiksi Aasian matkailua ja kauttakulkuliikennettä.
Jos vertailukohdaksi ottaa pandemiaa edeltäneen huippuvuoden 2019, pakotteiden vaikutuspiirissä olevat vientitulot kasvavat noin 2,2 miljardiin euroon. Tämän kasvupotentiaalin leikkautuminen heikentää koko palveluviennin näkymiä.
Talvisesongilla nähtiin ensimmäisiä positiivisia merkkejä erityisesti Euroopasta suuntautuvan matkailun toipumisessa. Matkailu ja kuljetukset ovat vähentyneet kuitenkin eniten juuri Aasian suunnasta ja Suomen palveluvientiin oli ladattu odotuksia, kun koronapandemia alkoi hiipua taka-alalle.
Taloustilanne on juuri nyt hyvin epävarma, eikä palvelukauppa ole tässä poikkeus. Vaikka ICT-palvelut ja muut liike-elämän asiantuntijapalvelut eivät koko talouden tasolla kärsi merkittävästi talouspakotteista, voi kysyntä heikentyä yleisen taloudellisen aktiviteetin ja investointien vähentyessä. Pakotteille on kuitenkin laaja hyväksyntä palvelualoilla, selviää Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n kyselystä. Lisäksi kuluttajahintoihin läpitunkeva energian kallistuminen voi alkaa nakertaa matkailuun liittyvää patoutunutta kysyntää.
Ainakin toistaiseksi kuluvan vuoden odotukset ovat palveluviennin osalta edelleen kasvusuuntaiset. Mikäli muualta kuin Venäjältä ja Aasiasta saadut matkailuun liittyvät tulot palautuvat vuoden jälkimmäisellä puoliskolla lähelle pandemiaa edeltänyttä tasoa ja erityisesti USA:n suuntaan kasvanut ICT-palveluiden vienti jatkaa kasvu-urallaan, palveluviennin arvo voi tänä vuonna yltää vajaan 15 prosentin kasvuun. Viennin volyymi jäisi kuitenkin tässäkin skenariossa vielä pandemiaa edeltäneen tason alapuolelle.