Palvelutalouden kasvu on valtava ilmiö maailmantaloudessa. Se luo kaikkialla uusia työpaikkoja ja uutta taloudellista kasvua, ja sen merkitys tulee jatkossa vain kasvamaan. Suomen pitää päästä paremmin tähän kasvuun kiinni, Paltan elinkeinopolitiikan johtaja Tatu Rauhamäki bloggaa.
Maailmantaloudesta yli kaksi kolmasosaa on jo nyt palveluita, ja Maailman kauppajärjestö WTO:n vuoden 2019 arvion mukaan palveluiden osuus maailmankaupasta voi kasvaa jopa 50 prosenttia vuoteen 2040 mennessä.
Palvelukaupan kasvu johtuu monista tekijöistä. Yksi merkittävä tekijä on teknologian kehitys, joka on mahdollistanut digitaalisten palveluiden kehittämisen ja tarjonnan laajentumisen. Lisäksi globalisaatio ja kansainvälisen kaupan vapautuminen ovat avanneet uusia mahdollisuuksia palvelualoille.
Samalla kun palvelualojen merkitys taloudessa kasvaa, kasvaa myös tarve kehittää niiden tuottavuutta. Tästä on Suomessakin viime viikkoina keskusteltu. Emme ole tämän asian kanssa Suomessa yksin – palveluiden tuottavuuden lisääminen on keskeinen haaste ympäri maailman.
Samalla kun palvelualojen merkitys taloudessa kasvaa, kasvaa myös tarve kehittää niiden tuottavuutta.
Yksi tapa parantaa palvelualojen tuottavuutta on kannustaa ja lisätä palveluyritysten TKI-toimintaa, erityisesti painottaen digitaalisuutta ja ICT-investointien kasvattamista. Ensinnäkin näin autetaan yrityksiä kehittämään uusia innovatiivisia ratkaisuja ja parantamaan myös olemassa olevia palveluita. Tämä taas johtaa tuottavuuden kasvuun ja sitä kautta parantaa yritysten kilpailukykyä.
Toiseksi TKI-toiminta voi auttaa yrityksiä kehittämään uusia liiketoimintamalleja ja avaamaan uusia markkinoita. Esimerkiksi uudet digitaaliset palvelut auttavat yrityksiä laajentamaan asiakaskuntaansa ja tarjoamaan palveluita uusilla tavoilla myös vientiin.
Kolmanneksi TKI-toiminta auttaa yrityksiä vastaamaan yhteiskunnallisiin haasteisiin ja löytämään uusia kestäviä ratkaisuja. Esimerkiksi kestävä matkailu on yhä tärkeämpi teema, ja uudet teknologiat voivat auttaa matkailualaa kehittämään kestävämpiä palveluita.
Koronan aiheuttamasta viime vuosien laskusta huolimatta Suomen palveluviennin potentiaali on suuri, ja palveluvientimme onkin kasvanut viime vuosikymmeninä muuta vientiä nopeammin: vuosina 2000–2020 Suomen viennin arvon kasvusta kaksi kolmasosaa tuli palveluista. Palveluviennin täyden potentiaalin toteuttaminen edellyttää korkeaa tuottavuutta ja kilpailukykyä. Tämä puolestaan vaatii jatkuvaa kehittämistä, innovointia ja yhteistyötä niin yksityisen sektorin, julkisen sektorin kuin korkeakoulujen kesken.
Olennainen tekijä on, että meillä on muihin maihin verrattuna kilpailukykyiset lähtökohdat ja kannustimet kunnossa. Tästä syystä me Paltassa odotamme seuraavalta hallitukselta merkittäviä panostuksia mm. palvelualojen TKI-toiminnan kannustimiin. Se jos joku, on Palvelus Suomelle.
Tutustu kirjoittajaan
