Räätäleistä digipalveluihin – palvelut edistävät kiertotaloutta

Kiertotalous ei ole palvelualoilla mikään uusi ilmiö – ovathan suutarit korjanneet kenkiä ja räätälit vaatteita jo vuosisatojen ajan. Sittemmin kiertotalouspalvelujen kirjo on laajentunut esimerkiksi suunnitteluun ja digitaalisiin tavaranvuokrausalustoihin. Palvelut voivat vauhdittaa kiertotaloutta merkittävästi, ja siksi valtion tulisi tunnistaa palvelujen rooli nykyistä paremmin.

Paltan yhteydessä toimii jäsenyritysten edustajista koostuva ilmasto- ja vastuullisuustyöryhmä, joka käsitteli kiertotaloutta syyskuun kokouksessaan. Aihe on tärkeä, sillä ihmiskunta kuluttaa luonnonvaroja vajaan kahden maapallon edestä joka vuosi. Tähän tarvitaan pikaisesti muutos. 

Kiertotaloudella tarkoitetaan talousmallia, jossa pienennetään neitseellisten raaka-aineiden käyttöä sekä pidetään tuotteet ja materiaalit kierrossa mahdollisimman pitkään. Pienempi materiaalienkulutus hillitsee suoraan ilmastonmuutosta ja ehkäisee luontokatoa. Lisäksi kiertotalous luo yritykselle valtavan bisnesmahdollisuuden. Konsulttiyhtiö MacKinsey on arvioinut , että kuluttajatuotteissa Euroopan kiertotalousmarkkinoiden koko saavuttaa 400—650 miljardia euroa vuonna 2030.

Kun kiertotaloudesta ja palveluista puhutaan yhdessä, on perinteisesti tarkoitettu ”kaikki palveluna” -liiketoimintamallia. Esimerkiksi eri liikkumismuodot yhteen kuukausimaksuun yhdistävä palvelu pyrkii tekemään liikkumisesta helppoa ja välttämään tarvetta oman auton hankkimiselle. Mallilla on kiistatta monia etuja, mutta se tarjoaa vain pintaraapaisun kokonaiskuvasta. Koska yksityiset palvelut tuovat yli 40 % Suomen BKT:sta, mahtuu joukkoon monenmoisia kiertotalouspalveluita.

Palvelujen merkitys Suomen materiaalinkulutuksen pienentämisessä konkretisoituu kolmen mekanismin kautta. Ensinnäkin kiertotaloutta edistävät niin kutsutut kädenjälkipalvelut. Tällä tarkoitetaan palveluja, joiden käyttö vähentää asiakkaiden materiaalinkulutusta. Esimerkiksi vuokraus- ja vertaiskäyttöpalvelut vähentävät tarvetta harvoin käytettävien tavaroiden ostamiselle, ja samalla pienenee säilytystilan tarve kotona

Palvelualojen toinen etu on se, että monet palvelut perustuvat aineettomaan arvonluontiin. Tämä tekee niistä vähämateriaalisia, ja talouden palveluvaltaistuminen hyödyttää suoraan Suomen materiaalinvähentämistavoitteita. Toimialakohtaisia tilastotietoja ei ole saatavilla, mutta vertailun vuoksi voidaan tarkastella ilmastovaikutuksia. Pois lukien liikenne ja logistiikka, palvelualat tuottavat yhdellä CO₂-tonnilla yli 20-kertaisen määrän arvonlisää elinkeinoelämän keskiarvoon nähden. 

Ulkoministeriön tilaamassa selvityksessä tutkittiin palvelujen merkitystä kiertotaloudessa erityisesti ulkomaankaupan näkökulmasta. Selvityksen mukaan kiertotalouteen liittyvät palvelut ovat hyvin moninaisia, ja yleisimmät palvelut liittyvät kierrätykseen, tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä muihin asiantuntijapalveluihin kuten IT-palveluihin. Ulkomaille vietävissä palveluissa yleisin toimitustapa on digitaalinen toimitus.

Kolmas näkökulma on palveluyritysten oma materiaalinkulutus ja keinot sen pienentämiseksi. Tässä on keskeistä määrätietoinen työ omien materiaalivirtojen hallitsemiseksi ja se, että tuotteet on alun perin suunniteltu uudelleenkäytettäviksi tai kierrätettäviksi. Lisäksi apua tarjoavat uudenlaiset palvelut. Hyvä esimerkki on yleisötapahtumat, joissa uudelleenkäytettävät mukit valtaavat tilaa kertakäyttöisiltä muovimukeilta. Tapahtumanjärjestäjä voi vuokrata tai ostaa mukit, varustaa ne omalla visualisoinnillaan ja hankkia pesupalvelun samalla kertaa.

Kun kiertotaloutta visualisoidaan sidosryhmille erilaisin kaaviokuvin, materiaalien kiertoa havainnollistetaan nuolien avulla. Nämä nuolet tarkoittavat tosielämässä logistiikkapalveluita.

Kiertotalouden logistiikka on tavallista haastavampaa ja kalliimpaa esimerkiksi siksi, että yhteiskäyttötuotteita ei kuljeteta osiin purettuina vaan kokonaisina, jolloin ne vaativat enemmän tilaa. Logistiikka on kuitenkin välttämätön edellytys kiertotaloudelle, ja siksi tarvitaan esimerkiksi pilotteja ja yhteistyötä useiden eri toimijoiden välillä kiertotalouden logistiikkapalveluiden edelleen kehittämiseksi.

Palveluyritykset ovat usein pieniä ja kiertotalousratkaisut ylipäätään varsin uusia. Siksi TKI- ja pilotointituki on tärkeää, mutta samalla on löydettävä keinot oikeiden yritysten tavoittamiseksi. Tässä korostuvat esimerkiksi tiedotus, verkostot ja yhteistyöfoorumit. Lisäksi erilaiset koulutukselliset keinot voivat auttaa myös suurempia yrityksiä.

Valtion tulisi ylipäätään tunnistaa palvelualojen rooli kiertotalouden ja kestävän kehityksen edistäjänä ja huomioida palvelut erilaisissa strategioissaan ja toimintasuunnitelmissaan. Hallitusohjelmassa on esimerkiksi linjattu, että hallitus aikoo valmistella teollisuuspoliittisen strategian. Siinä tulisi huomioida myös palvelut ja laajentaa tarkastelu elinkeinopoliittiseksi strategiaksi.