BlogiPetri Laitinen

4.6.2024

Saavutettavampi EU, saavutettavampi Suomi

Tällä viikolla pidettävien EU:n parlamenttivaalien jälkeen muodostettavan uuden komission tavoitteena tulee varmasti olemaan EU:n kilpailukyvyn sekä turvallisuuden kehittäminen. Yksi keskeinen osa-alue, jolla näitä molempia tavoitteita voidaan edistää, on EU:n liikenteellisen ja logistisen saavutettavuuden parantaminen.

Suomelle, joka sijaitsee maantieteellisesti EU:n sisämarkkinoiden reuna-alueella ja aggressiivista hyökkäyssotaa Ukrainassa käyvän Venäjän naapurina, hyvät liikenne- ja logistiikkayhteydet länteen ovat tärkeitä maamme talouskasvulle ja turvallisuudelle. On keskeistä, että uusi komissio ja parlamentti keskittyvät muuttuneessa EU:n geopoliittisessa turvallisuustilanteessa kehittämään EU:n ja sen kautta myös Suomen liikenteellistä saavutettavuutta. Mitä saavutettavampi EU, sitä saavutettavampi Suomi.

Mistä EU:n ja Suomen liikenteellisessä saavutettavuudessa on kyse?

Saavutettavuus tarkoittaa kykyä liikkua tehokkaasti ja kestävästi paikasta toiseen, mikä on tärkeää sekä ihmisten että tavaroiden liikkumiselle. Jos liikenteellistä ja logistista saavutettavuutta halutaan EU:ssa ja Suomessa parantaa, tulee keskittyä erityisesti liikenneinfran ja -yhteyksien kehittämiseen siten, että ne tukevat elinkeinoelämän toimintaa, parantavat eri alueiden välisiä yhteyksiä sekä varmistavat turvallisuuden.

Saavutettavuus tiivistyy myös pitkälti  kysymykseksi kuljetuskustannuksista, sillä niiden taso määrittelee hyvin pitkälle sen, mihin elinkeinoelämän toimijoiden kannattaa sijoittua EU:ssa tai Suomessa. Fakta on se, että kustannustehokas ja toimiva liikenne- ja logistiikkajärjestelmä on keskeinen kilpailu-, mutta nykyään aiempaa suuremmassa määrin myös turvavallisuustekijä koko EU:lle.

Miten EU:n ja Suomen saavutettavuutta on mahdollista parantaa?

EU:n tasolla liikenteellistä saavutettavuutta voidaan parantaan monin tavoin, esimerkiksi:

  1. Trans-European Transport Networkin (TEN-T) edistäminen: TEN-T liikenneverkko on suunniteltu edistämään tavaroiden ja ihmisten liikkumista vapaasti ympäri Eurooppaa. Verkosto kattaa EU:ssa rautatiet, tiet, sisävesireitit, lentokentät ja satamat, joiden kautta tavoitteena on varmistaa yhtenäiset ja korkeatasoiset liikenneyhteydet koko EU:ssa sekä yhteydet kolmansiin maihin.
  2. Connecting Europe Facility (CEF) -rahoitusvälineen kehittäminen: EU:n CEF-rahoitus tukee infrastruktuurihankkeita liikenteen, telekommunikaation ja energian aloilla. Se keskittyy erityisesti poikkileikkaaviin ja rajat ylittäviin hankkeisiin, jotka parantavat saavutettavuutta ja edistävät EU:n sisämarkkinoiden toimintaa.
  3. Vihreän siirtymän toimeenpano yritysten kilpailukykyisyys turvaten: EU:n Green Deal -ohjelmaan sisältyvien lukuisten toimenpiteiden myötä myös liikenteen ja logistiikan päästöjä pyritään vähentämään, mikä tärkeää. Vihreä siirtymä vaikuttaa myös liikenteelliseen ja logistiseen saavutettavuuteen, kun kehitetään uusia, ympäristöystävällisiä kuljetusmuotoja ja -polkuja liikenteen ja logistiikan kilpailukykyisyys huomioiden.

Tutustu kirjoittajaan

Petri Laitinen

Liikenne- ja logistiikkajohtaja, Liikenne ja logistiikka

Elinkeinopolitiikka

Petri Laitinen työskentelee Paltassa liikenne- ja logistiikkajohtajana. Petri on lisäksi Paltan jäsenyhdistyksen Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliiton toimitusjohtaja ja jakaa aikansa näiden kahden tehtävän välillä. Petrin toimenkuvaan kuuluvat laajasti kaikki liikenteeseen ja logistiikkaan liittyvät asiat. Hän toimii myös Paltan jäsenistä koostuvan liikenne- ja logistiikkatyöryhmän yhteyshenkilönä. Lisäksi Petri osallistuu huolinta-alan työehtosopimustoimintaan toimialan tessejä neuvoteltaessa.