Saisiko olla digipostia? 

Jos Orpon hallituksen ohjelman toimeenpano etenee odotetusti, Suomi on siirtymässä aikaan, jossa tutut viranomaiskirjeet eivät välttämättä kolahda postiluukusta. Kansalaisten näkökulmasta viranomaiskirjeet ovat tyypillisesti verottajan tai vaikkapa Kelan päätöksiä. Informaation kiikuttaminen fyysisesti kotiin ei kuulosta digitalisoituvan yhteiskunnan näkökulmasta kovin järkevältä. Siirtyminen täysin digitaaliseen viranomaisviestintään ei ole kuitenkaan yksinkertainen asia ja uudistukset on syytä viedä hallitusti maaliin. Tässä yhteydessä on myös syytä jättää tilaa markkinatoimijoille.  

Hallitusohjelmassa todetaan seuraavaa:  

Suomi siirtyy asteittain digitaalisten palveluiden ensisijaisuuteen viranomaisasiointikanavana. Lainsäädäntöä muutetaan siten, että digitaalisesta viranomaisviestinnästä tehdään ensisijainen viranomaisviestinnän kanava. Hallitus selvittää kustannustehokasta tapaa mahdollistaa viranomaispostin lähettäminen yksityisiin digipostipalveluihin. Samalla on huolehdittava, että vaihtoehtoisia asiointi- ja viestintäkanavia on tarjolla heille, jotka eivät pysty käyttämään digipalveluita. Kaikkien digitaalisten viranomaispalveluiden on toimittava molemmilla kansalliskielillä jo suunnittelu- ja toteuttamisvaiheessa. 

Kirjaus on lähtökohtaisesti kannatettava ja tasapuolisesti rakennettu, huomioiden ryhmät, joilla ei ole esimerkiksi kykyä tai mahdollisuuksia käyttää digitaalisia viestipalveluita. Kirjauksen taustalla on toisaalta yhteiskunnan yleinen digitalisaatiokehitys, jossa niin kansalaiset kuin yritykset kykenevät ja haluavat hoitaa asiansa verkossa ajasta ja paikasta riippumatta.  

Toisaalta taustalla on myös julkisen talouden säästöpaineet, johon uudistuksella halutaan helpotusta. Mallia halutaan ottaa muun muassa Tanskasta, jossa toteutettiin vuosina 2012–2015 ohjelma, jossa julkinen hallinto siirtyi digitaaliseen viestinvälitykseen. Tällä saatiin aikaan valtiolle yli 260 miljoonan euron vuosittaiset säästöt.  

Digi- ja väestötietoviraston mukaan 4,2 miljoonaa henkilöä käytti Suomen julkisen hallinnon digitaalisia palveluja vuonna 2022. Tämä on siis se potentiaalinen joukko, joka kykenisi siirtymään pelkkään digitaliseen viranomaisviestintään. Viranomaisilla on jo käytössä suomi.fi -viestit palvelu, jota kautta henkilöt voivat ottaa vastaan viestejä. Viranomaiset joutuvat kuitenkin lähettämään viestinsä paperipostina, jos asiakas ei ole erikseen antanut suostumusta pelkän digipostin lähettämiseen.  

Tahtotila on selvä, mutta miten uudistus sitten konkreettisesti viedään läpi? Samansuuntaisia tavoitteita oli jo Sipilän, sekä Rinteen/Marinin hallitusohjelmassa, mutta toimeenpano jäi uupumaan. Asia voi olla myös poliittisesti herkkä, jos kansalaisille esitetään uusia ”pakkoja” tai ”velvoitteita”.  

Siksi uudistus tulee viedä hallitusti eteenpäin, eri ryhmiä kuunnellen ja viestien myös vahvasti miksi uudistukseen siirrytään. Resursseja jouduttaneen myös jonkin verran käyttämään digitaalisen ensisijaisuuden informointiin ja markkinointiin. Kuitenkin yli neljän miljoonan sujuvasti digitaalisia viranomaispalveluita käyttävästä joukosta tullaan saamaan digitaalisen viranomaisviestinnän käyttäjiä niin, että kustannussäästöjäkin syntyy, jos asiassa edetään määrätietoisesti. On myös selvää, että digipostin yleistyessä perinteisten postipalveluiden sääntelyä on jatkossa syytä keventää. 

Hallitusohjelman kirjauksessa mainitaan myös yksityiset digipostipalvelut. Valtion tarjoaman Suomi.fi -viestipalvelun lisäksi kuluttajille on tarjolla ainakin Postin OmaPosti -sovellus, sekä ruotsalaislähtöisen Kivran digipostisovellus. Olisi keskeistä, että uudistukseen liittyvissä selvitys– ja lainsäädäntötöissä huomioidaan markkinatoimijat ja mahdollistetaan myös kilpailu sen osalta, minkälaisia digipostipalveluita kuluttajat voivat ottaa käyttöön viranomaisviestejä varten. Markkinat ratkaisevat käyttäjälle parhaan lopputuloksen ja toimivimman sovelluksen. Yksityisen sektorin myötä saadaan myös todennäköisesti helpommin digipostin rinnalle syntymään uusia lisäarvopalveluita. Valtion tehtävänä ei lähtökohtaisesti ole erilaisten lisäarvopalveluiden kehitystyö.     

Selvitys- ja kehitystyössä olisi myös huomioitava yritykset ja yhteisöt. Pääsääntöisesti yritykset ja heidän edustajansa haluavat myös hoitaa viranomaisviestinnän digitaalisesti. Hallitusohjelman kirjaus jättää hieman auki sen, että koskeeko uudistus myös yritysten viranomaisviestejä. Vaikka Suomi on digitalisaation kehityksen kärkimaita, yrityksille ja yhteisöille tarkoitetut viranomaisten asiointipalvelut eivät täytä nykyisellään edes lainsäädännön digitalisaatiovaatimuksia.

Miten digiposti muuttaa perinteisen postin? Futucastissa asiastasta keskustelemassa Paltan Jari Konttinen ja Kivran toimitusjohtaja Ilari Abdeen. Kuuntele jakso alta