EU:n kesällä julkistettavat liikenteen päästökaupparatkaisut ovat tärkeitä Suomen logistisen kilpailukyvyn kannalta, Paltan logistiikan toimialapäällikkö Petri Laitinen bloggaa.
Maan hallituksen selvitykset ja linjaukset liikenteen ja logistiikan päästöjen vähentämiseksi alkavat olla selvillä, mutta vielä ei lopullista viisasten kiveä ole löydetty, jolla päästövähenemät varmistettaisiin logistiikka-alan kustannustasoa nostamatta. Löytyykö EU-komissiosta kesällä viisaus liikenteen päästövähennysten toteuttamiseen tasapuoliset kilpailuolosuhteet turvaten?
Kotimaan tieliikenteeseen keskittyvä, toukokuun alussa julkaistu fossiilittoman liikenteen tiekartta sisältää paljon hyviä ja merkittäviä toimenpiteitä ja kannusteita, joilla pyritään saavuttamaan päästövähennyksiä liikenteeseen ja samalla välttämään liikenteen ja logistiikan kustannustason nousu Suomessa. Fossiilittoman liikenteen tiekartta päätyy kuitenkin laskelmissaan siihen lopputulokseen, että kotimaan liikenteen päästövähennyksiä ei todennäköisesti ole saavutettavissa ilman ajoneuvokilometreihin ja tieluokkiin perustuvaa liikenneveromallia, kansallista tieliikenteen päästökauppasysteemiä tai EU-tason toimia.
Löytyykö EU-komissiosta kesällä viisaus liikenteen päästövähennysten toteuttamiseen tasapuoliset kilpailuolosuhteet turvaten?
Koska liikenteen veromallien muutoksia ei hallituksen toimesta tulla tällä vaalikaudella esittämään, vaihtoehdoiksi jäävät kansallinen tieliikenteen päästökauppasysteemi tai vastaavasti EU-tasolla tehtävät liikenteen päästökaupparatkaisut. Näistä jälkimmäinen on Suomen logistiikka-alan kannalta kannatettavampi vaihtoehto, sillä liikenteessä ja logistiikassa tarvitaan ensisijaisesti kansainvälisiä tai vähintään EU-tason ratkaisuja, jotta yritysten logistiset kilpailuolosuhteet pysyvät tasapuolisina.
Mitä EU:sta on odotettavissa?
EU:ssa vuoden 2030 päästöjen vähennystavoitetta on sovittu kiristettävän 40 prosentista vähintään 55 prosenttiin ja lisäpäästövähennyksiä tullaan esittämään kaikille sektoreille. EU:ssa komissio tulee antamaan heinäkuussa 2021 ehdotuksensa Fit for 55 -ilmastopaketiksi, jonka tavoitteena on varmistaa, että EU saavuttaa korotetun vuoden 2030 päästövähennystavoitteen. Paketti tulee sisältämään liikenteen osalta useita päästövähennyksiin tähtääviä ehdotuksia, joista Suomen kannalta tärkeitä ovat meriliikenteen päästökauppaesitys sekä mahdollinen tieliikenteen päästökauppaesitys, mikäli EU-komissio arvioi sen toimivaksi EU-tasolla.
Suomen logistiikkapalvelualan näkökulmasta EU:n komission ehdotuksessa meriliikenteen osalta tärkeää on, että ehdotus vähentäisi tehokkaasti päästöjä ja huomioisi samalla Suomen suhteellisen kilpailukyvyn. Maamme ulkomaankauppa on laajasti riippuvainen merenkulusta. Keskeistä on myös, että talvimerenkulku huomioitaisiin päästökaupassa siten, ettei se aiheuttaisi päästökaupassa Suomen ulkomaankaupalle ylimääräisiä lisäkustannuksia.
Tieliikenteen osalta vielä ei ole varmuutta siitä, tuleeko komissio esittämään päästökaupan käyttöön ottamista. Suomen hallitus on kuitenkin pyrkinyt vaikuttamaan siihen, että mikäli tieliikenteen päästökauppa otettaisiin käyttöön, se luotaisiin omaksi erilliseksi järjestelmäkseen tai vaihtoehtoisesti selvitettäisiin tieliikenteen ja rakennusten erillislämmityksen kattavaa erillistä päästökauppaa.
Liikenteen uudistamista selvittävän työryhmän loppuraportista ei ratkaisun avainta päästöjen vähentämiseen
Tiistaina 18. toukokuuta Suomessa saatiin yksi ratkaisuehdotus lisää siitä, kuinka liikenteen aiheuttamia päästöjä voitaisiin pienentää, kun valtiovarainministeriön kestävän liikenteen verotusta pohtinut työryhmä julkaisi loppuraporttinsa. Pääpiirteissään työryhmän ehdotus oli, että nykyistä polttoaineverotukseen perustuvaa mallia kehitettäisiin nykyistä enemmän päästöjen vähentämistä ohjaavampaan suuntaan polttoaineveroa korottamalla ja vastaavasti ajoneuvoveron perusveroa alentamalla sekä keventämällä sen päästöporrastusta.
Lisäksi työryhmä esitti päästöohjausta heikentävien verotukien vähentämistä, kuten dieselin alennetun verokannan asteittainen poistamista. Työryhmän ehdotus tarkoittaisi hyötyliikenteelle (kuorma- ja linja-autot) reilua 510 miljoonan euron verotason nostoa ilman erikseen laadittavaa kompensaatiomallia.
Kestävän liikenteen verotyöryhmän reilu 1,5 vuotta työstämä 251 sivuinen raportti sisältää paljon tietoa ja pohdintaan liikenteen verotuksesta. Raportin vastaanottanut valtiovarainministeri Matti Vanhanen teki kuitenkin julkistustilaisuudessa selväksi, että nykyinen hallitus ei enää tällä kaudella korota polttoaineveroa, koska hallitus teki jo veroon korotuksen kautensa alussa. Mikään muukaan työryhmän esitys ei ministeri Vanhasen mukaan koske tätä vaalikautta, josta jäljellä on vielä kaksi vuotta.
Logistiikan digiratkaisuissa on iso päästövähennyspotentiaali, ja tämä tulee saada muutettua konkreettisiksi toimenpiteiksi.
Valtiovarainministeri Vanhasen linjaus on tervetullut Suomen logistiikkapalvelualan näkökulmasta, sillä liikenne- ja logistiikka-alan toimijat ovat omassa liikenteen vähähiilisyystiekartassaan osoittaneet, että Suomessa liikenteen- ja logistiikan päästövähennykset on mahdollista saavuttaa liikenteen verotasoa nostamatta. Kustannusten nousu heikentää toimijoiden investointihalukkuutta ja kykyä uudistua, mikä on myrkkyä globaalissa kilpailussa mukana oleville yrityksille.
Tervetullut on myös valtioneuvoston viime viikolla julkaisema periaatepäätös logistiikan digitalisaatiosta, jolla pyritään pistämään vauhtia logistiikka-alan digitalisaatiokehitykseen Suomessa. Logistiikan digiratkaisuissa on iso päästövähennyspotentiaali, ja tämä tulee saada muutettua konkreettisiksi päästövähennystoimenpiteiksi. Tätä työtä myös Palta on omalta osaltaan valmis työstämään.