Työ- ja elinkeinoministeriön juuri julkaisema teollisuuspoliittinen strategia on askel eteenpäin Suomen kilpailukyvyn ja kestävän kasvun vahvistamisessa. Strategia tuo mukanaan uusia ja tärkeitä näkökulmia, kuten kotimaisen arvonlisän ja aineettomien investointien merkityksen tunnistamisen. Näistä erityisesti aineettomien investointien roolin korostaminen on merkittävä uudistus, sillä Suomi on kilpailijamaihin verrattuna jäljessä esimerkiksi ohjelmistoihin, tietokantoihin ja osaamiseen liittyvissä panostuksissa.
Strategian linjaus selvittää T&K-verokannustimen laajentamista koskemaan aineettomia investointeja on ehdottoman tarpeellinen ja kiireellinen toimenpide. Sen toteuttaminen nopeasti antaisi yrityksille paremmat mahdollisuudet panostaa innovaatioihin, digitalisaatioon ja osaamisen kehittämiseen, jotka ovat keskeisiä elementtejä tuottavuuden parantamisessa ja kestävän kasvun mahdollistamisessa. Tämä on erityisen tärkeää palvelualoille, joissa aineettoman pääoman, kuten osaamisen ja digitaalisten ratkaisujen, merkitys korostuu entisestään.
Strategian merkittävä uudistus on myös kotimaisen arvonlisän painottaminen aikaisemmin käytetyn viennin bruttoarvon sijaan. Tämä on tärkeä näkökulma, sillä juuri kotimaahamme jäävä arvonlisä on ratkaiseva suomalaisten hyvinvoinnin kannalta. Tämä linjaus tuo myös palveluiden roolin entistä selvemmin esiin teollisuuden kilpailukyvyn ja arvonluonnin tukijana.
Logistiikkapalvelut ovat elintärkeitä Suomen vientiteollisuuden sujuvalle toiminnalle ja huoltovarmuudelle, ja niiden merkitys on huomioitu strategiassa kiitettävästi. Suomen sijainti Euroopan pohjoislaidalla korostaa logistiikan keskeistä roolia kilpailukyvyn rakentamisessa, ja toimitusketjujen kestävyyden takaamiseksi infrastruktuuri-investoinnit ovat ehdottoman välttämättömiä. Vihreän logistiikan kehittäminen sekä digitalisaation tehokas hyödyntäminen luovat samalla merkittäviä mahdollisuuksia vahvistaa Suomen kilpailuetua kansainvälisillä markkinoilla.
Strategian rajaus pelkkään vientiteollisuuteen jättää palvelualat liian vähäiselle huomiolle
Strategia sisältää monia tärkeitä elementtejä, mutta sen rajaukset suhteessa OECD:n kokonaisvaltaiseen teollisuuspolitiikan määritelmään muodostavat selkeän puutteen. OECD määrittelee teollisuuspolitiikan kattamaan koko yksityisen sektorin, kun taas tässä strategiassa maan hallitus rajasi tarkastelun vientiteollisuuteen.
Palvelut ovat toki olennaisia teollisuuden arvoketjujen mahdollistajia, mutta myös itsenäisiä tuottavuuden ja kasvun lähteitä, joiden potentiaalia olisi tärkeää huomioida vahvemmin.
Vaikka uusi strategia tunnistaakin vientiteollisuuden kytkökset muihin toimialoihin, se ei huomioi riittävästi palvelualojen ja kotimarkkinoilla toimivien yritysten roolia arvonluonnissa ja kilpailukyvyn kehittämisessä. Palvelut ovat toki olennaisia teollisuuden arvoketjujen mahdollistajia, mutta myös itsenäisiä tuottavuuden ja kasvun lähteitä, joiden potentiaalia olisi tärkeää huomioida vahvemmin.
Palta pitää ehdottoman tärkeänä, että tulevien hallitusten strategioissa Suomen elinkeinopolitiikkaa käsitellään laaja-alaisemmin kuin nyt tässä strategiassa. Tämä olisi keskeistä myös Suomen EU-vaikuttamisen näkökulmasta, sillä EU:n teollisuuspoliittiset strategiat sisältävät kaikki toimialat aina matkailusta raskaaseen teollisuuteen. On tärkeä muistaa, että valtion harjoittaman elinkeinopolitiikan tulee edistää kaikkien toimialojen mahdollisuuksia luoda uutta, kestävää kasvua. Sillä talouden kasvua jos jotain Suomi todellakin tarvitsee.
Tutustu kirjoittajaan
