Ilmastonmuutoksen hillintä on yhä tärkeämpää suomalaisille palveluyrityksille, ja usein ensimmäinen askel yrityksen ilmastotyössä on organisaation oman hiilijalanjäljen laskeminen. Paltan eilisessä jäsenkoulutuksessa saatiin vastauksia muun muassa kysymyksiin erilaisista päästölähteistä, laskentatyössä alkuun pääsemisestä ja eri yritysten raportoimien tietojen vertailtavuudesta.
Ilmastonmuutoksen hillintä on yhä tärkeämpää suomalaisille palveluyrityksille. Puolet Paltan ilmastokyselyyn vastanneista yrityksistä on sisällyttänyt ilmastonmuutoksen hillinnän strategiaansa, ja lisäksi 9 prosentilla sama on tekeillä. Ilmastotyönsä avuksi yritykset kuitenkin toivovat tukea eri muodoissa, esimerkiksi ohjeistusta ja CO2-laskentatyökaluja. Vastasimme Paltassa toiveeseen, ja järjestimme eilen jäsenyrityksillemme maksuttoman koulutuksen hiilijalanjäljen laskennasta konsulttiyhtiö AFRYn kanssa.
Hiilijalanjäljen laskenta on usein ensimmäinen askel yrityksen ilmastotyössä. Ilmastotyöhön kannattaa laittaa paukkuja, sillä se tuo yrityksille useita hyötyjä ja on keino saavuttaa kilpailuetua. Ensinnäkin ilmastovaikutuksista odottavat tietoa lukuisat eri sidosryhmät. Esimerkiksi henkilöasiakkaiden ilmastotietoisuus on kasvussa, ja asiakasyrityksillä voi olla toimittajilleen ilmasto- ja muita vastuullisuusvaatimuksia. Lisäksi sijoittajat asettavat tavoitteita sijoitusportfolioidensa ilmastovaikutuksille.
Hyödyt eivät rajoitu sidosryhmien odotuksiin. Ilmastovastuullisuus on nimittäin osa riskienhallintaa ja ennakkovarautumista. Tarjouskilpailuihin osallistuminen edellyttää yhä useammin tietoa hiilijalanjäljestä, ja tarjousaika on usein niin lyhyt, ettei hiilijalanjälkeä ehdi sinä aikana enää laskea. Toki on syytä muistaa myös suorat taloudelliset hyödyt, joita saavutetaan esimerkiksi säästyneinä raaka-ainekustannuksina.
Hiilijalanjäljen laskenta herätti monia kysymyksiä
Koulutuksessa AFRYn asiantuntijat kävivät läpi hiilijalanjäljen laskennan perusperiaatteita ja viitekehyksiä. Lähtökohtana toimi Greenhouse Gas Protocol, joka vaatimusten lisäksi toimii selkeänä yleisohjeena. Teorian ja käytännön esimerkkien kautta käytiin läpi asioita laskennan rajauksesta lähtötietojen keräämiseen ja edelleen päästökertoimien lähteisiin. Pääpaino oli organisaatiotason laskennassa, mutta sivuttiinpa lyhyesti myös tuotteita, eli tavaroita ja palveluita.
Koulutuksessa oli varattu reilusti aikaa kysymyksille ja keskustelulle. Osallistujia kiinnosti esimerkiksi raportoitavien tietojen vertailtavuus, kun laskennan moni yksityiskohta on yrityksen itsensä päätettävissä. Tämä korostaa läpinäkyvyyden ja selkeän raportoinnin tärkeyttä. Yksityiskohtaisemmissa kysymyksissä pohdittiin esimerkiksi sitä, mihin päästölähteiden kategorioista leasing-ajoneuvot kuuluvat.
Päästölaskennan vaatima työmäärä herätti paljon keskustelua. Laskennassa onkin tärkeä tunnistaa olennaiset päästölähteet, jotta marginaalisen pienten päästöjen laskemiseen ei tuhraannu kohtuuttomasti aikaa. Siitä huolimatta työmäärä voi ensimmäisellä kerralla olla tavallista suurempi, sillä laskenta voi vaatia – organisaation koosta ja toiminnoista riippuen – paljon perehtymistä ja lähtötietojen keräämistä. Onneksi toinen kerta on jo helpompi. Vaihtoehtoisesti liikkeelle voi lähteä suppemmalla rajauksella ja laajentaa laskentaa tulevina vuosina. Apua on myös saatavilla lukuisilta eri konsulteilta.
Kun ensimmäinen askel on otettu, miten matka jatkuu?
Kun hiilijalanjälki on saatu selville, mitä sitten pitäisi tehdä? Mitä tulee huomioida ilmastotavoitteen asettamisessa, ja millä keinoin päästöjä voidaan vähentää? Entä voiko jäljelle jääviä päästöjä kompensoida? Näihin kysymyksiin on tarkoitus saada vastauksia alkuvuonna koulutussarjan seuraavassa osassa.
Todetaan vielä lopuksi, että Palta elää kuten opettaa. Olemme käynnistäneet työn toimistomme hiilijalanjäljen selvittämiseksi. Lisäksi valmistelemme toimia hiilijalanjäljen pienentämiseksi ja vastuullisuuden edistämiseksi omassa työssämme. Näistä lisää ensi vuonna, joten kannattaa pysyä kuulolla.