Poliittiset työtaistelut jatkuvat kiihtyvällä tahdilla ay-liikkeen vastustaessa hallitusohjelman työelämäuudistuksia. Vaikutukset näkyvät lähiviikkoina laajalti yhteiskunnassa. Työtaistelut hankaloittavat tavallisten kansalaisten elämää ja vaikeuttavat kohteeksi joutuvien yritysten tilannetta jo valmiiksi hankalassa taloudellisessa ympäristössä. Periaatteelliseksi muuttunut kiistely voi jatkua pitkäänkin.
Sapelien kalistelun keskellä on kuitenkin muistettava, ettei työmarkkinoiden tarina pääty tähän kevääseen. Ensi syksynä on jälleen edessä uusi neuvottelukierros. Myös sen onnistuminen on Suomelle tärkeää. Siltoja ei tule polttaa hetken huumassa.
Nykyinen hallitusohjelma perustuu eduskuntavaalien tulokseen ja hallituspuolueiden sopimukseen. Työmarkkinaosapuolilla ei ole monopolia työlainsäädännön kehittämiseen, vaikka historiallisesti niillä onkin ollut tärkeä rooli työelämään liittyvissä avauksissa. Lainsäädäntövaltaa Suomessa pitää käsissään eduskunta.
Nykytilanne ei myöskään ole ennenkuulumaton. Viime hallituskaudella tilanne oli päinvastainen, ja esimerkiksi niin sanottua palkkojen pakkojulkisuutta ajettiin lainsäädäntöteitse, työnantajapuolen vastustuksesta huolimatta. Hanke tosin kaatui myöhemmin.
Asioihin voidaan vaikuttaa hallitusohjelman valmistuttuakin.
Asioihin voidaan siis vaikuttaa hallitusohjelman valmistuttuakin. Työelämälainsäädännön uudistukset valmistellaan edelleen kolmikantaisesti keskeisten järjestöjen kanssa. Virallinen väylä omien perusteltujen näkemysten esittämiseen on olemassa.
Vaikutusmahdollisuuksien toteutumisen kannalta on tärkeää, että valmisteluun osallistuvia tahoja myös aidosti kuunnellaan pelkän kuulemisen sijaan. Työmarkkinajärjestöjen juridista osaamista ja työelämätuntemusta on syytä hyödyntää toimivan tuloksen aikaansaamiseksi. Saatu palaute on otettava vakavasti ja valmisteluprosesseja kehitettävä. Myös valmistelun aikataulun ja resursoinnin on oltava realistisella pohjalla.
Lopputuloksen hyväksyttävyyden kannalta on tärkeää, että lainvalmistelu on läpinäkyvää, vaikka lopputulos ei tyydyttäisikään kaikkia.
Tämänhetkisessä konfliktissa purkautuu pitkäaikainen tyytymättömyys työmarkkinoiden hitaaseen kehitykseen. Nykyjärjestelmä ei ole pystynyt vastaamaan muuttuvan maailman haasteisiin parhaalla mahdollisella tavalla. Tästä on jatkossa otettava opiksi.
Jos välttämättömiä uudistuksia ei saada aikaan hallitusti, lopulta tilanteet eskaloituvat ja asiat karkaavat omista käsistä. Itse muutos kuitenkin tapahtuu aina tavalla tai toisella, ennemmin tai myöhemmin. Ikääntyvä väestö, kasvava julkinen velka, globaali kilpailu ja heikko tuottavuus ovat kehityskulkuja, joita Suomi ja suomalaiset eivät pääse pakoon.
Jatkossa työmarkkinaosapuolten on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota omiin toimintatapoihinsa, muutosta tarvitaan niihinkin. Yhteistyötä on rakennettava pitkäjänteisesti. Lyhytnäköisten pikavoittojen tavoittelusta on luovuttava. Samoin periaatteellisen vastakkainasettelun on loputtava. Muutoin järjestöjen vaikutusmahdollisuudet ja uskottavuus työelämäasioiden kehittämisessä heikkenevät pysyvästi.
Työehtosopimusten on oltava järkeviä ja työlainsäädännön elettävä ajassa.
Myös tosiasiat on tunnustettava. On selvää, että työehtosopimusten on oltava järkeviä ja työlainsäädännön elettävä ajassa. Paikallinen sopiminen on tullut jäädäkseen. Paikallista yhteistyötä on aktiivisesti tuettava. Perinteiset järjestöpoliittiset kinastelut ovat jäänne menneisyydestä, niiden sijaan on keskityttävä aidon lisäarvon tuottamiseen. Kyky uudistua ja tuottaa työpaikoille tässäkin ajassa toimivia ratkaisuja takaavat parhaiten sen, ettei muilla tahoilla ole tarvetta puuttua työmarkkinoiden toimintaan.
Tärkeää on myös edunvalvonnan menetelmien nykyaikaistaminen. Erilaisten kriisien rakentaminen sekä toistuvat työtaistelut eivät anna hyvää kuvaa työmarkkinajärjestelmän nykytilasta. Eikä kyse ole vain kansallisesta kuvasta. Työmarkkinoiden epävakaus myös vähentää Suomen houkuttelevuutta kansainvälisten investointien kohteena. Työrauhalla on keskeinen merkitys luottamuksen, toimitus- ja huoltovarmuuden sekä maakuvan kannalta. Nykyisessä konfliktien ajassa se on entistä tärkeämpää.
Juuri tällä hetkellä on kuitenkin päästävä ulos umpisolmusta. Järjestöiltä on lupa odottaa uskallusta asettaa asiat oikeaan mittakaavaan, arvioida tilannetta uudestaan ja keskittyä aktiiviseen lainsäädäntövaikuttamiseen työryhmissä ja eduskunnassa. Tässä on työmarkkinaosapuolten ensimmäinen näytön paikka. Jatkossa on kyettävä parempaan.
Toimitusjohtaja Tuomas Aarto
Palvelualojen työnantajat Palta
Kirjoitus on alun perin julkaistu Talouselämässä 27.1.2024. Lue tästä >>
Tutustu kirjoittajaan
