Meiltä työmarkkinaihmisiltä kysytään aika ajoin sitä, mitä kysymyksiä jäsenemme kysyvät meiltä eniten. On korona-aika tai ei, kysymyksiä tulee laidasta laitaan palvelualojen laajalta kentältä ja Paltan yli 2000 jäsenyritykseltä. Yksi teema, johon liittyviä kysymyksiä tulee kuitenkin säännöllisesti ja paljon, on työnjohto-oikeus. Joskus kyse on siitä, että työnjohto-oikeutta on käytetty väärin tai sitä ei ole käytetty ollenkaan.
Työsopimuslain mukaan työntekijä työskentelee työnantajan lukuun työnantajan johdon ja valvonnan alaisena. Työnantajan työnjohto-oikeus on työelämän perusta, jonka nojalla työnantajalla on oikeus antaa työn tekemiseen liittyviä ohjeita ja tarvittaessa myös määräyksiä.
Yksinkertaistetusti työnjohto-oikeudessa on kyse siitä, että työnantaja päättää, kuka tekee mitä, missä, milloin ja millä tavalla. Työnjohto-oikeus ei tietenkään ole rajaton, vaan sitä rajoittavat muun muassa tehty työsopimus, noudatettava työehtosopimus ja työlainsäädäntö.
Kuinka puuttua hankaliin tilanteisiin?
Yksi osa työnjohto-oikeutta on työntekijän moitittavaan käyttäytymiseen puuttuminen. Lähtökohtaisesti ensi vaiheessa työnantajan tulee keskustella työntekijän kanssa ja ohjata häntä oikeaan menettelytapaan. Joskus tämä ei kuitenkaan riitä. Pääsääntöisesti työntekijälle tulee ennen mahdollista työsuhteen päättämistä ensin antaa kirjallinen varoitus sillä uhalla, että jos moitittava menettely toistuu, työnantaja harkitsee työsuhteen päättämistä.
Johtajalla on velvollisuus johtaa, ja hyvä johtaja hoitaa myös ikävät asiat asianmukaisesti.
Joskus työnantaja kuitenkin kokee varoituksen antamisen niin ikävänä, että mieluummin jättää sen antamatta. Varoituksen antaminen on kuitenkin tärkeää, sillä niin työnantaja viestii työntekijälle, että hän pitää työntekijän menettelyä moitittavana ja edellyttää tämän muuttavan menettelyään. Samalla työntekijälle myös annetaan mahdollisuus korjata toimintaansa. Johtajalla on velvollisuus johtaa, ja hyvä johtaja hoitaa myös ikävät asiat asianmukaisesti.
Kypärä, maski – kyllä minä itse tiedän parhaiten
Toinen tyypillinen työnjohto-oikeuteen liittyvä kysymys liittyy henkilösuojainten käytön valvomiseen. Monilla työpaikoilla käydään jatkuvasti keskustelua siitä, tarvitseeko työntekijän käyttää suojavälineitä, kuten kypärää tai suojalaseja. Korona-aikana monella työpaikalla on puhuttanut maskien käyttö. Työnantaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että työntekijä myös käyttää suojaimia. Työnantaja ei voi ”ulkoistaa” työsuojeluvastuitaan työntekijöille. Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta.
Ehkä pitäisikin muuttaa ajattelutapaa: kyse ei ole pelkästä työnjohto-oikeudesta vaan myös työnjohtovelvollisuudesta.
Ehkä pitäisikin muuttaa ajattelutapaa: kyse ei ole pelkästä työnjohto-oikeudesta vaan myös työnjohtovelvollisuudesta. Esihenkilö vastaa siitä, että työt tulevat tehdyksi. Hänen oikeutensa ja velvollisuutensa on jakaa ja organisoida tehtäviä, ja myös huolehtia siitä, että työt sujuvat kuten pitää.
Se on kaikkien – niin työnantajan kuin työntekijöiden – etu.
Pysy ajan tasalla palvelualoja ja työmarkkinoita koskevista aiheista, seuraa meitä sosiaalisen median kanavissamme Twitterissä, LinkedInissä, Instagramissa ja Facebookissa sekä liity uutiskirjeemme tilaajaksi.