Matkailu avartaa. Tämä vanha sanonta on edelleen totta ja monessa suhteessa. Matkailu ja sitä kautta uusiin asioihin tutustuminen tekee meistä vastaanottavaisempia ja avoimempia, oikaisee virhellisiä käsityksiä ja lisää luottamusta toinen toisiimme sekä auttaa ymmärtämään erilaisuutta ja erilaisia tapoja ajatella asioista. Tästä myös Paltan työmarkkinayksikössä saimme lisää kokemuksia yhteispohjoismaisen kokouksemme aikana.
Paltan työmarkkina-asiantuntijoita osallistui jo perinteeksi muodostuneeseen yhteispohjoismaiseen kokoukseen Tukholmassa 5. ja 6. lokakuuta ja tapasi kollegojaan Almegasta Ruotsista, Abeliasta Norjasta ja Dansk Erhvervistä Tanskasta. Lisäksi saman matkan aikana vierailimme Medlingsinstitutenissa eli Ruotsin valtion sovitteluviranomaisen luona ja saimme tietoa sovitteluviranomaisen toiminnasta ja tehtävistä.
Matkan aikana pääsimme vertailemaan ja vaihtamaan ajatuksia mm. työehtosopimuskäytännöistämme sekä käymään läpi eri maissa tapahtuneita muutoksia työlainsäädännön alueella. Pohdimme myös toimintaamme ja vaikuttamistamme osana EU:n normiympäristöä.
Pohjoismaiden sisällä on hyvin paljon yhtäläisyyksiä, mutta myös yllättäviäkin eroavaisuuksia. Tietyt asiat näyttäytyvät meidän näkökulmastamme hyvinkin erikoisilta, mutta ovat kollegoillemme arkipäivää. Tästä esimerkkinä on mm. Ruotsin lainsäädäntöön tehdyt ja meistä jopa vähäisiltä tuntuvat helpotukset irtisanomisjärjestyksen osalta, joilla on kuitenkin yrityksille hyvin suuri käytännön merkitys. Lisäksi opimme paljon uutta siitä, miten sovittelutoiminta ja toimiva palkanmuodostus Ruotsissa toimii. Kuulimme erinomaisia puheenvuoroja ja saimme ymmärrystä myös naapurimaiden käytännöistä. Useassa eri yhteydessä totesimme, miten tärkeää yhteistyö on ja miten paljon voimme oppia eri kulttuurien kautta ja toinen toisiltamme.
Vertailua puolin ja toisin – meillä on opittavaa mutta paljon myös annettavaa
Vertailu eri Pohjoismaiden lainsäädännön ja työehtosopimuskäytännön välillä osoittaa, että meillä Suomessa on opittavaa muista maista, mutta myös paljon annettavaa. Esimerkiksi Ruotsissa on lokakuun alusta lukien tullut voimaan uutta sääntelyä työntekijän työsuhteen suojaksi laadittuun lainsäädäntöön (Lagen om anställningsskydd, LAS). Tämä on johtanut useisiin merkittäviin muutoksiin ja tuonut työnantajalle helpotuksia muiden muassa irtisanomisjärjestykseen sekä uudelleensijoittamiseen liittyen. Lainsäädäntöuudistus on toisaalta tuonut myös lisää velvollisuuksia työnantajille. Yksi uudistus liittyy vuokratyöhön, jonka mukaisesti käyttäjäyrityksellä on velvollisuus tarjota työsopimusta vuokratyöntekijälleen tietyn määräajan jälkeen.
Lakisääteinen työriitojen sovittelu on alkanut Ruotsissa vuonna 1996, mutta sovittelijaviranomaisen toiminta nykymuodossaan alkoi vuonna 2000. Ruotsissa sovittelija vastaa palkanmuodostuksesta esimerkiksi neuvottelemalla työmarkkinaosapuolten kanssa palkanmuodostuksen edellytyksistä ja tuottamalla mm. asiaan liittyviä raportteja. Sovittelijan tehtävänä edellisen lisäksi on työriitojen sovittelu. Sovittelu voi pohjautua työriitaan tai sen uhkaan, tai työehtosopimusosapuolet voivat myös yhdessä pyytää sovittelua. Lisäksi sovittelija huolehtii myös tietyistä palkkatilastoista ja analysoi palkkakehitystä mm. tasa-arvonäkökulmasta.
Työehtosopimusneuvotteluprosessin ja -kulttuurin osalta raamit sinänsä vastaavat Pohjoismaissa toisiaan, mutta suurimmat eroavaisuudet näkyvät Tanskan järjestelmässä. Tanskassa akateemisesti koulutetut ovat työehtosopimusten ulkopuolella, kun taas muissa maissa työehtosopimukset kattavat palkansaajista suurimman osan. Lisäksi eroja löytyy myös palkankorotusten toteuttamistavassa. Esimerkiksi Tanskassa ovat yleisemmin käytössä euromääräiset korotukset. Yksi merkittävä ero on myös yleissitovuus. Yleissitovuus on Pohjoismaista käytössä vain Suomessa ja muut Pohjoismaat eivät sitä juurikaan tunnista – Ruotsi ja Tanska eivät lainkaan ja Norjakin vain osittain. Toisaalta kysymyksessä ei myöskään ole suomalainen erikoisuus, kun tarkastellaan tilannetta Euroopassa.
Neuvottelukulttuurin perusta rakentuu yhteistyölle
Mitä ennakoimattomammaksi tilanne ympärillä muuttuu, sitä enemmän korostuu yhteistyön merkitys ja eri näkemysten ymmärtäminen. Faktatiedon kartuttaminen eri Pohjoismaiden säännöksistä ja käytännöistä työoikeuden alueella sekä näistä käyty yhteinen keskustelu laajentaa ja rikastuttaa omaa ajatteluamme ja ymmärrystämme.
Yhtä tärkeänä myös tutustuminen naapurimaiden toimintatapoihin ja neuvottelukulttuuriin on hyödyllistä ja palauttaa mieleen meille kaikille tuttuja teemoja. Näistä voisi myös tulevaa neuvottelukautta silmälläpitäen nostaa neljä keskeistä kulmakiveä esille:
- Historia. Taustatieto on avainasemassa, kun pohdimme, miksi toimimme tietyllä tavalla ja mitkä ovat syyt eri käsitysten takana. Olennaista olisikin ymmärtää ne taustavaikuttajat, jotka johtavat lopulta siihen, miksi ajattelemme tietyllä tavalla.
- Yhteistyön voima. Yhteisen sävelen löytyminen ja yhteiset ponnistelut tavoitteen saavuttamiseksi ovat avainasemassa, kun haluamme rakentaa uutta suuntaa. Tavoitteisiin voi päästä monella eri tavalla ja meillä on mahdollisuus valita, lähdemmekö matkalle yhteistyön keinoin vai pelkästään omalla agendallamme.
- Keskusteluyhteys. Avoin ja rakentava ilmapiiri vaatii vuorovaikutuksen ylläpitämistä ja keskusteluyhteyden säilyttämistä ja tällä tavoin on mahdollista päästä mahdollisimman hyvään lopputulokseen.
- Luottamus. Osapuolten luottamus toisiinsa on ensiarvoisen tärkeää. Esimerkiksi voimme tavoitella samoja asioita vaikka näkökulma olisi erilainen. Käsityksemme asioista voivat poiketa merkittävälläkin tavalla toisistaan, mutta yhteisen tavoitteen saavuttaminen on tästä riippumatta mahdollista, mikäli voimme luottaa toiseen osapuoleen.
Näillä eväillä ja asenteella kohtaamme omia neuvottelukumppaneitamme sekä jatkamme myös yhteistyötä maan rajojen yli. Pohjoismainen yhteistyömme jatkuu ja ensi vuonna matkaamme samoissa merkeissä Norjaan.
Tutustu kirjoittajaan
Kaisa Lakovaara
Neuvottelujohtaja, Viestintä-, kulttuuri- ja tekniset palvelut – vastuualueen vetäjä
Työmarkkinat
