Yksityisille palveluille työperäinen maahanmuutto on olemassaolon kysymys

Palvelualan työnantajat Palta ry:n yrityksistä vuosittain noin 40 prosenttia raportoi osaajapulan olevan kasvun esteenä. Jo pelkästään eläköitymisen aiheuttaman poistuman korvaamiseksi alan yrityksiin tarvitaan vuosittain 21 000 uutta osaajaa ja kymmenessä vuodessa yhteensä 210 000 henkilöä. Tulevaisuus ei tuo helpotusta yritysten kokemaan osaajapulaan, koska tilastot osoittavat karusti Suomen väestökasvun kääntyvän näivettymisen uralle. Samoista vähistä osaajista kilpaillaan jo nyt muiden toimialojen kanssa.

Nopealla aikataululla työikäisen väestön osuutta on mahdollista kasvattaa vain työperäisen maahanmuuton kautta. Viime vuodet kasvua on myös tapahtunut, mutta valitettavasti hyvä noususuhtainen trendi on nyt taittumassa. Maahanmuuttoviraston tilastojen valossa Suomeen töihin haluavien osaajien määrä on laskussa. Tarkempi tilastoanalyysi osoittaa, että esimerkiksi heinäkuuta 2024 edeltävien 12 kuukauden aikana yksityisille palvelualoille myönnettiin alle 4800 ensimmäistä työperäistä oleskelulupaa, kun enimmillään myönnettyjen lupien määrä on ollut lähes kuusituhatta.

Suomea koetteleva talouden laskusuhdanne on varmasti yksi syy työperäisen maahanmuuton vähenemiseen. Suomen vetovoimaa osaajien kohdemaana ovat lisäksi heikentäneet tämän hallituskauden aikana käynnistetyt maahanmuuton kiristystoimet (3-6 kuukauden sääntö, perheen yhdistämisen tulorajojen nosto, kotoutumisen tuen leikkaukset ja kansalaisuuden ehtojen tiukennus). Yhteiskunnassa velloneesta ja ei-ratkaisukeskeisestä rasismikeskustelusta puhumattakaan. Suomen tavoittelemat huippuosaajat valitsevat kohdemaansa harkiten ja samoista osaajista ovat kiinnostuneet muutkin EU maat.

Yksityisen palvelualan työnantajien viesti on selkeä: tarvitsemme lisää työperäistä maahanmuuttoa, jotta yksityinen palvelusektori pysyy elossa ja yritysten nousu kasvu-uralle on mahdollista. Yksityiset palvelut ovat merkittävä – ellei jopa merkittävin – työperäisen maahanmuuton tarvitsija. Palvelualan EU ja ETA-alueen ulkopuolisten työntekijöiden määrä on yli kolminkertaistunut vuodesta 2007.

Maahanmuuttoviraston tilastot osoittavat, että EU ja ETA maiden ulkopuolelta tulleille myönnetyistä työperusteisista oleskeluluvista on kohdentunut kaikista toimialoista eniten nimenomaan yksityisiin palveluihin. Esimerkiksi erityisasiantuntijoille vuosina 2020-2024 myönnetyistä luvista yhteensä 69 % (noin 11 500) kohdistuu yksityisiin palveluihin kuten informaatio- ja viestintätoimialalle sekä yritys- ja asiantuntijapalveluihin. Kaikista saatavuusharkinnan alaisista työluvista yksityisille palvelualoille on myönnetty tarkastelujaksolla 45 % eli noin 33 900 henkilöä on saanut mahdollisuuden työllistyä palvelualan yrityksiin.

Hallituskausittain tempoileva suhtautuminen työperäiseen maahanmuuttoon uhkaa aidosti yritysten olemassaoloa ja kurjistaa suomen taloutta. Yksityisten palvelualojen painoarvo kansainvälisten osaajien työnantajana yhteiskunnassamme on merkittävä. Yksityisten palvelujen tuottavuus sakkaa ja innovaatioitakaan ei synnyt tarvittavalla vauhdilla.

Tuoreessa Etlan muistiossa on näyttöä siitä, että osaajien maahanmuutto on arvokas väline tuottavuushaasteisiin ja innovointitarpeisiin vastaamisessa erityisesti maissa, joissa työikäisen väestön määrä vähenee. Nyt tulisikin myös poliittisessa kentässä ymmärtää, että kuuropiilon leikkiminen työperäisellä maahanmuutolla tulee lopettaa ja käynnistää kohdennettuja korjaustoimia osaajien työelämään pääsyn nopeuttamiseksi.