Kansallisen TKI-politiikan ja -toiminnan strategisista valinnoista

VN/5937/2025
Valtioneuvoston kanslia

Tutkimus- ja innovaationeuvosto on pyytänyt lausuntoja koskien kansallisen TKI-politiikan ja -toiminnan strategisia valintoja. Palvelualojen työnantajat Palta kiittää mahdollisuudesta lausua asiasta. Palta edustaa noin 2600 yksityistä palvelualan yritystä ja yhteisöä muun muassa logistiikka-, informaatio- ja viestintä-, asiantuntijapalvelu-, hallinto- ja tukipalvelu- sekä viihde- ja virkistystoimialoilla.

Yleiset kysymykset

Huomiot valmisteluun tai tavoitteenasetteluun

Palta on nostanut esille jo monivuotisen rahoitussuunnitelman lausuntokierroksen yhteydessä, että tutkimus- ja kehittämistulosten kaupalliseen hyödyntämiseen, eli innovaatioihin ei suunnitelmassa juuri keskitytty. Siksi olisi hedelmällistä arvioida tarkemmin nykyisen TKI-järjestelmän kykyä muuntaa osaamista ja t&k -panoksia kaupallisiksi tuotteiksi ja palveluiksi. Nyt valtio tulee panostamaan merkittävästi t&k -toimintaan, mutta puolestaan innovaatiotoimintaan – siinä määrin mikä jää t&k -prosessin ja t&k -määritelmän ulkopuolelle – ei olla panostamassa. Päinvastoin yritysten kaupallistamista ja vienninedistämistä edistävien palveluiden rahoituksesta on leikattu.

Valmistelussa ei olla myöskään tunnistettu riittävästi yrityskentän, toimialojen tai innovaatiotoiminnan monipuolisuutta. Strategiset valinnat näyttävät pohjautuvan ajatusmalliin, jossa innovaatiot syntyvät korkeakoulussa ja tutkimuslaitoksissa tai niiden yhteistyössä yritysten kanssa. Olisi tärkeää, että strategisten valintojen rinnalla on pelivaraa yrityksistä lähteviin kehittämistarpeisiin ja niiden rahoitukseen. Pk-yrityksen kehittämistarpeet – erityisesti palvelualoilla – ovat usein varsin arkisia liiketoiminnan prosessien tai asiakaspalvelun kehitykseen liittyviä toimia, joilla pyritään liiketoiminnan kannattavuuden parantamiseen ja hallittavaan kasvuun. Kumppani on yleensä toinen yritys, jolta haetaan osaamista osana palveluprosessia tai apua digitalisaatioratkaisujen käyttöönotossa. Lähtökohta tutkimus- ja kehittämistoimintaan on täysin erilainen verrattuna esimerkiksi aloittavaan teknologiayritykseen.

Sekä hallituksen teollisuuspoliittinen strategia, että tuleva kasvuyrittäjyyden ohjelma peräänkuuluttavat elinkeino- ja yritysrakenteen monipuolistamista. Nyt tätä tavoitetta tai sitä tukevia toimenpiteitä ei näy tässä luonnoksessa. Palvelualojen heikosta tuottavuudesta, elinkeinorakenteen yksipuolisuudesta, sekä viennin ja t&k -toiminnan kapeista harteista on julkaistu viime vuosina useita tutkimuksia ja arvioita.

Huomiot vaikutuspolkuihin, miten näette valintojen vaikutukset?

Teknologian hyödyntämisen ja käyttöönoton vauhdittaminen (esim. tekoälyratkaisut) olisi vaikutuspolku, jolla Suomen tuottavuusongelmaa ratkaistaisiin nopeammin. Teknologian soveltaminen innovatiivisesti yrityksen liiketoimintaan vaatii kuitenkin kehitysresursseja, mutta se ei ole tiedettä, vaan jo tunnetun teknologian soveltamista ja prosessikehitystä.

Huomiot valintojen lähtökohtiin ja tunnistamiseen

Luonnoksessa on nostettu esille huomioitavina asioina aineeton arvonluonti, luova osaaminen, kaupallistamis- ja innovaatio-osaaminen sekä uudet liiketoimintamallit. Tämä on tärkeä kokonaisuus osana palvelusektorin kehittämistoimintaa, mutta ne ovat relevantteja myös valmistavan teollisuuden näkökulmasta. Tätä olisi syytä jalkauttaa käytäntöön tarkemmin sekä TIN:in, että työ- ja elinkeinoministeriön toimesta. Keskeisenä haasteena tässäkin on jo aiemmin tunnistettu, että yrityksille tarjolla olevat t&k -rahoitusinstrumentit taipuvat huonosti muiden aineettomien investointien (kuin t&k) kehittämiseen.

Suomella on tuottavuushaaste. Tuottavuus paranee, jos tuotoksen arvo kasvaa, tai sama tuotos saadaan aikaan pienemmillä panoksilla. Molemmista on huolehdittava, mutta esimerkiksi organisaation ja prosessien tehokkuuden parantamiseen ei olla juuri keskitytty ja tuki-instrumentit eivät siihen välttämättä edes sovellu. Kotimarkkinayritysten on myös kehitettävä tuottavuuttaan, sillä kilpailu palvelusektorillakin tulee yhä enemmän Suomen ulkopuolelta. Kun kotimarkkinoilla olevat yritykset kehittyvät, tarkoittaa se kilpailuedun luomista suomalaisyrityksille. Samalla koko toimiala kehittyy ja sitä myötä valikoituu yritykset myös hiljalleen vientiponnisteluihin.

Huomiot valinta-aihioihin

TKI-järjestelmä: riskinottokyvyn lisääminen ja investointien houkuttelu

Kunnianhimon nostoon ja riskinottoon kannustaminen on toki tärkeä innovaatiopolitiikan tavoite ja peruste julkiselle rahoitukselle. Tilanne näyttäytyy kuitenkin vakiintuneelle yritykselle usein haastavana – lähteminen täysin uuteen liiketoimintaan, teknologialoikkaan tai uudelle globaalille markkinalle vaati omistajilta poikkeuksellista rohkeutta, isoja investointeja tai toimialalle tulevaa ulkopuolista disruptiota. Paltan jäsenkysely kesältä 2024 osoitti, että palveluyritykset kyllä kehittävät ja tehostavat toimintaansa ja investoivat aineettomaan pääomaan, riippumatta toimialasta. Kehittämistoimintaa ei kuitenkaan lasketa välttämättä Tilastokeskuksen t&k -määritelmän mukaiseksi kehittämistoiminnaksi.

Suurin osa palveluyrityksistä kokee resurssien, kuten ajan ja rahoituksen, puutteen kehittämistoimintaa rajoittavana tekijänä. Nykyiset rahoitusinstrumentit, kuten Business Finlandin tuet, eivät välttämättä vastaa palvelualojen erityistarpeisiin, koska niihin liittyy muun muassa vientivaatimuksia. Noin puolet yrityksistä kokee, että tiukka kansainvälistymisvaade rajoittaa mahdollisuuksia hakea Business Finlandin rahoitusta.

Palveluyritysten näkökulmasta, julkisen rahoituksen avulla voitaisiin edistää vahvemmin myös esimerkiksi kokeiluja ja pilotointiprojekteja, joissa yritykset voivat testata uusien teknologioiden soveltumista liiketoimintaansa pienemmällä riskillä.

Data ja datapohjainen arvonluonti

Suomi on osa globaalia digitaalista palvelutaloutta. Palveluiden ja erityisesti digitaalisten palveluiden kauppa kasvaa tavarakauppaa nopeammin globaalisti. Siitä näkökulmasta datapohjainen arvonluonti on hyvä poikkileikkaava valinta.

Luonnoksessa todetaan, että ”Tekoälyn, data-analytiikan ja koneoppimisen hyödyntäminen vahvistaa Suomen asemaa edelläkävijänä esimerkiksi terveys- ja ympäristöratkaisuissa, puhtaassa ja vihreässä siirtymässä sekä yksityisten ja julkisten palveluiden kehittämisessä”. Tässä suhteessa on keskeistä keskittyä nimenomaan hyödyntämiseen ja etsimään keinoja ja instrumentteja teknologian hyödyntämisen vauhdittamiseen. Googlen viime vuonna teettämän arvion mukaan 75 prosenttia yleiskäyttöisen tekoälyn (GenAI) arvonlisäyksestä syntyy palvelusektorilla – tietointensiivisissä palveluissa, julkisella sektorilla, kaupan alalla, logistiikkasektorilla ja turismissa.

Toimeenpano ja muut huomiot

Palta katsoo, että TKI-kentän monipuolistaminen, uusien potentiaalisten t&k -yritysten saavuttaminen, liiketoimintaprosessien kehitys, teknologian soveltaminen sekä aineettomien investointien monipuolinen hyödyntäminen olisivat teemoja, joiden tulisi näkyä vahvemmin Suomen TKI-strategiassa.

Lisäksi Palta tukee Kaupan liiton lausunnossa esitettyjä huomioita.

Kunnioittavasti,

Tatu Rauhamäki                                                             Jari Konttinen
Johtaja, elinkeinopolitiikka                                          Johtava asiantuntija
Palvelualojen työnantajat Palta ry                            Palvelualojen työnantajat Palta ry