Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalla on parhaillaan käsittelyssä hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta (HE 179/2024).
Palvelualojen työnantajat (PALTA) on lausunut ehdotuksesta jo valmisteluvaiheessa kiinnittäen muun muassa huomiota siihen, että ehdotettu 3 kuukautta on liian lyhyt aika löytää uusi työpaikka jopa kantasuomalaiselle (https://www.palta.fi/ajankohtaista/lausunnot/luonnos-hallituksen-esitykseksi-eduskunnalle-ulkomaalaislain-muuttamisesta-ja-eraiksi-siihen-liittyviksi-laeiksi/). Aiemmin lausumamme lisäksi pyydämme työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaa huomioimaan lausunnon valmistelussaan vielä seuraavat hallituksen esitykseen jääneet epäkohdat.
1. Työnantajille ei tule säätää lisävelvoitteita
PALTA vastustaa ehdotettua lakisääteistä ja sanktioitua ilmoitusvelvollisuutta työnantajille. Ehdotus tuo yrityksille uusia normeja, jotka lisäävät työnantajien hallinnollista taakkaa ja aiheuttavat lisäkuluja. Ehdotettu ilmoitusvelvollisuus ja siihen sidottu sanktio tulevat aiheuttamaan yritysten henkilöstö- ja palkkajärjestelmiin ylimääräisiä tietojärjestelmäkuluja, koska järjestelmiin tultaneen rakentamaan erilaisia hälytysmekanismeja työsuhteiden päättymistilanteisiin. Hallituksen esityksen olisi määrä tulla voimaan vuoden 2025 alkupuolella. Ehdotetulle lainsäädännölle ei oltaisi säätämässä siirtymäaikaa, jonka kuluessa työnantajien olisi mahdollista tehdä tarvittavat muutokset tietojärjestelmiin sekä työsuhteiden päättymisprosesseihin. Tämä siirtymäaika olisi ehdottomasti säädettävä, jotta tarvittavat korjaustoimet saataisiin toteutettua velvoitteiden täyttämiseksi.
PALTA myös huomauttaa, että ehdotettu ilmoitusvelvollisuus ja siihen liittyvä sanktiouhka tulevat myös entisestään vahvistamaan yritysten mielikuvaa kansainvälisten rekrytointien byrokraattisuudesta ja voivat pahimmillaan nostaa yritysten kynnystä kansainvälisiin rekrytointeihin.
PALTA ehdottaa, että työnantajan ilmoitusvelvollisuuden sijaan tieto työsuhteiden päättymisestä hankittaisiin valtakunnallisesta tulorekisteristä. Jo nyt Maahanmuuttovirastolla on mahdollisuus saada tietoja tulorekisteristä, joten päällekkäisten uusien ilmoituskäytäntöjen rakentamisen sijaan tulisikin käyttää jo olemassa olevia tiedonlähteitä. Tämän lisäksi tai vaihtoehtoisesti voitaisiin myös säätää työntekijän omasta ilmoitusvelvollisuudesta Maahanmuuttovirastolle työsuhteen päättymisestä.
2. Maahanmuuttoviraston resurssit varmistettava
Hallituksen esityksessä on arvioitu Maahanmuuttoviraston mahdollista lisätyömäärää, mutta arviot ovat selkeästi alimitoutettuja esimerkiksi työsuhteiden päättymisilmoitusten osalta. Laskelmissa on huomioitu ainoastaan tilanteet, joissa työsuhde päättyy ilman tietoa uudesta työpaikasta. Todellisuutta kuitenkin on, että työsuhteita päättyy myös työpaikasta toiseen siirtymisinä (esim. uralla eteenpäin siirtymisenä) ja myös nämä tilanteet tulee ilmoittaa Maahanmuuttovirastolle. Onkin todennäköistä, että Maahanmuuttovirasto tulee saamaan käsiteltäväkseen huomattavasti enemmän ilmoituksia kuin mitä hallituksen esityksessä on arvioitu.
Maahanmuuttovirasto tulee myös saamaan runsaasti yhteydenottoja ja neuvontapyyntöjä työantajilta varsinkin lain toimeenpanon alkuvaiheessa. Myös Enter Finland palvelun kehittäminen lakiehdotusta vastaavaksi vaatii resursseja ja panostuksia IT-järjestelmiin. Pelkona onkin, että uusien tehtävien toimeenpanon resurssointi on pois työperäisten oleskelulupien käsittelystä ja pahimmillaan aiheuttaa viivästystä lupien käsittelyaikoihin. PALTA pyytää, että työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kehottaa lausunnossaan tarkentamaan sekä varmistamaan Maahanmuuttoviraston resurssit ehdotetun lainsäädännön toimeenpanemiseksi.
Palvelualojen työnantajat PALTA ry
Elinkeinopolitiikka
Johtaja Tatu Rauhamäki
+358 50 521 2907
tatu.rauhamaki@palta.fi
Johtava asiantuntija Milka Kortet
+358 50 569 7856
milka.kortet@palta.fi
Lisätietoja
Milka Kortet
Johtava asiantuntija, Koulutus ja osaaminen
Elinkeinopolitiikka
