Suomen tie- ja raideinfran korjausvelka jatkaa kasvuaan ja rapistuvan liikenneinfran kunto aiheuttaa haasteita elinkeinoelämälle ja suurelle osalle kansalaisia. Samaan aikaan korviaan myöten velkaantunut valtio käyttää vuosittain kymmeniä miljoonia euroja tappiollisten maakuntalentojen tukemiseen. Kehysriihessä hallituksen tulee linjata, että Suomen sisäistä lentoliikennettä kehitetään jatkossa markkinaehtoisesti toimivaksi, jossa keskeisessä roolissa tulee olla tehokkaat ja sujuvat matka- ja kuljetusketjut, painottaa Palvelualojen työantajat Palta.
Tammikuussa 2025 valtaosaa Suomen lentokentistä operoiva Finavia julkaisi trendiraportin, jonka johtopäätös oli, että kestävä lentoliikenne edellyttää markkinaehtoisia ratkaisuja, jotta Suomen alueellista ja kansainvälistä saavutettavuutta voidaan ylläpitää ja kehittää. Raportissa esitettiin yhtenä toimenpiteenä, että lentoliikenne tulee palauttaa Suomessa markkinaehtoiseksi ja että Finavian lentoasemaverkosto optimoidaan aitoa kysyntää vastaavaksi.
Petteri Orpon hallitus päätti vuoden 2023 budjettiriihessä, että valtio jatkaa Helsingin ja viiden maakuntakentän välistä lentoliikennettä valtion ostoliikenteenä. Valtio on tukenut koronapandemiasta lähtien reittilentoja Kemi-Tornion, Kokkola-Pietarsaaren, Kajaanin, Jyväskylän ja Joensuun lentoasemille. Näille kentille suuntautuvaa liikennettä valtio ostaa ajalle 29.4.2024-28.3.2026 kilpailutuksen voittaneelta Finnairilta noin 36 miljoonalla eurolla.
Pelkästään kahden vuoden aikana valtion varoja käytetään yhteensä 76 miljoonaa euroa tappiollisten ja käyttöasteiltaan matalien maakuntalentojen ylläpitoon
– Samaan aikaan tappiollisten lentoasemien ylläpito maksaa Finavialle vuosittain yhteensä noin 20 miljoonaan euroa, mikä summa on pois markkinaehtoisesti toimivien lentoasemien ylläpidosta ja kehittämistä. Pelkästään kahden vuoden aikana valtion varoja käytetään yhteensä 76 miljoonaa euroa tappiollisten ja käyttöasteiltaan matalien maakuntalentojen ylläpitoon, toteaa Paltan liikenne- ja logistiikkajohtaja Petri Laitinen.
Maan hallitukselta tarvitaan liikennettä koskevia päätöksiä kehysriihessä
Kun maan hallitus kokoontuu ensi viikolla kehysriiheen, siltä tarvitaan myös liikennettä koskevia päätöksiä. Nykyisessä tilanteessa, jossa Suomen liikenneinfran ylläpitoon ja kehittämiseen on vaikea löytää riittävää rahoitusta, on Laitisen mukaan perusteltua pohtia analyyttisesti valtion liikenteeseen kohdistettavien varojen käyttökohteita siten, että Suomen alueellista ja kansainvälistä saavutettavuutta voidaan järjestelmätasolla turvata ja kehittää.
Elinkeinoelämän laaja näkemys liikenneinfran rahoituksen osalta on, että perusväylänpidon rahoitukseen tarvitaan lisää 400–500 miljoonaa euroa yhteensä vuosille 2026 ja 2027, jotta teiden ja ratojen kuntoa ja liikennöitävyyttä voidaan ylläpitää, eikä korjausvelka pääse kasvamaan rajusti.
Kotimaan lentoliikenteen osalta hallitus joutuu ottamaan kantaa, jatkaako valtio Helsingin ja tappiollisten maakuntalentokenttien välistä lentoliikennettä valtion ostoliikenteenä 28.3.2026 jälkeen minne asti ja minkä laajuisena.
– Mikäli ostoliikennettä päätetään jatkaa edelleen, tulisi valtion osallistua ei markkinaehtoisten lentoreittien osalta myös kyseisten lentoasemien rahoituksen tukemiseen ja tappioiden kattamiseen, jotta hallitus ei päätöksellään heikennä markkinaehtoisesti toimivien lentokenttien kehittämistarpeita, Laitinen painottaa.
Lentoliikenteen, kuin myös meri- ja tieliikenteen osalta Suomen hallituksen tulee Laitisen mukaan valmistella menettelyt liikenteen päästökauppatulojen kohdentamiseksi ilmastokustannusten alentamiseen, kilpailukyvyn parantamiseen ja vihreän siirtymän edistämiseen.
Keskeiseen rooliin nousevat tehokkaat ja sujuvat matka- ja kuljetusketjut, joilla edistetään toimivaa ja kestävää liikennejärjestelmää, mikä takaa Suomen kansainvälisen ja alueellisen saavutettavuuden
– Esimerkiksi lentoliikenteen osalta EU:n ilmastotoimet aiheuttavat yrityksille ja kuluttajille vuodesta 2026 lukien jo noin 100 miljoonan euron lisäkustannukset, mikä on iso haaste Suomen lentoliikenteen kilpailukyvylle globaalissa kilpailussa, korostaa Laitinen.
Suomen liikennejärjestelmän ylläpito, kehittäminen sekä puhdas siirtymä edellyttää valtiolta tulevina vuosina merkittävästi lisärahoitusta liikennejärjestelmämme toimivuuden ylläpitämiseksi. Huhtikuun 2025 kehysriihessä hallituksen tulee linjata, että Suomen sisäistä lentoliikennettä tullaan jatkossa kehittämään markkinaehtoisesti toimivaksi.
– Tällöin keskeiseen rooliin nousevat tehokkaat ja sujuvat matka- ja kuljetusketjut, joilla edistetään toimivaa ja kestävää liikennejärjestelmää, mikä takaa Suomen kansainvälisen ja alueellisen saavutettavuuden, Laitinen muistuttaa.
Kysy lisää asiantuntijaltamme
Petri Laitinen
Liikenne- ja logistiikkajohtaja, Liikenne ja logistiikka
Elinkeinopolitiikka
