Palvelualan yritysten voittomarginaalit ovat kutistuneet vuodesta 2020 lähtien ja voittoaste eli voittojen osuus arvonlisästä on pudonnut kaikkien aikojen pohjalukemiin. Se on alempi kuin 1990-luvun laman aikana, selviää Palvelualojen työnantajat Paltan tuoreesta suhdannekatsauksesta.
Voittoasteiden heikentyminen alkoi pandemian myötä kun yritysten työvoima- ja muut kustannukset ovat nousseet myyntihintoja nopeammin, minkä seurauksena voitot ovat laskeneet. Kysyntä on ollut vaisua eivätkä yritykset ole kyenneet siirtämään kohonneita kustannuksia hintoihin. Viime vuoden syyskuussa voimaan astuneet arvonlisäveron korotukset osuivat huonoimpaan mahdolliseen aikaan.
– Yksikkötyökustannukset kasvoivat vuoteen 2020 asti samaa tahtia tuotannon hinnan kanssa, jolloin voittoaste pysyi ennallaan.Vuonna 2020 yksikkötyökustannukset lähtivät kasvuun, mutta tuottavuus ei kehittynyt palkkojen tahdissa. Vaikka tuotanto lähti laskuun, työvoimapulasta kärsineet yritykset pitivät kiinni henkilöstöstä, mikä osaltaan kasvatti yksikkötyökustannuksia, kuvailee Paltan pääekonomisti Martti Pykäri.
Kannattavuuden lasku heikentää yritysten työllistämisedellytyksiä ja uhkaa investointeja juuri kun panostuksia palvelualojen tuottavuuteen kipeästi kaivattaisiin.
Palvelualojen yritysten heikentyneestä taloudellisesta tilanteesta kertovat matalien voittoasteiden lisäksi myös kasvaneet konkurssimäärät. Kannattavuuden lasku heikentää yritysten työllistämisedellytyksiä ja uhkaa investointeja juuri kun panostuksia palvelualojen tuottavuuteen kipeästi kaivattaisiin.
– Yritysten heikentyneellä kannattavuudella on haitallisia heijastusvaikutuksia. Menestyvät yritykset investoivat ja työllistävät, mikä luo talouskasvua ja kerryttää verotuloja. Heikentynyt kannattavuus voi johtaa investointien vähenemiseen tai lykkäämiseen, mikä hidastaa tuottavuuden kasvua. Lisäksi ohuemmat taloudelliset puskurit lisäävät henkilöstövähennysten todennäköisyyttä matalasuhdanteissa, jatkaa Pykäri.
Palvelualoilla on heikkoa kasvua, nähtäväksi jää nitistävätkö USA:n tullit siitä osan
Palveluliiketoiminta on toistaiseksi pysynyt pääosin tullikeskustelun ulkopuolella, mahdollisesti johtuen siitä, että USA:lla on merkittävä palvelutaseen ylijäämä esimerkiksi EU:n kanssa.
Yleisesti tavarakaupalle asetetut tullit nostavat tavaroiden hintoja suhteessa palveluihin, mikä johtaa muutoksiin kulutuksessa ja mahdollisesti lisää palveluiden kysyntää. Välillisesti tullit vaikuttavat palvelualoista erityisesti logistiikkaan. Kansainvälisten kuljetusketjujen häiriöt voivat aiheuttaa viiveitä ja nostaa rahtihintoja, mikä heijastuu helposti myös Suomeen.
– Epävarmuus vaikeuttaa taloudellista päätöksentekoa ja johtaa helposti investointien ja ostopäätösten lykkäämiseen. Voimaan tullessaan tullien reaalitaloudellinen vaikutus alkaa historian perusteella näkyä muutaman vuosineljänneksen viiveellä. Nykytilanne on kuitenkin poikkeuksellinen. Joka tapauksessa kuluva vuosi saatetaan siis hyvinkin mennä vielä epävarmuuden varjostamaa kituliasta kasvua, kertoo Pykäri.
Yksityisten palvelualojen liikevaihdon volyymilla mitattu tuotanto kasvoi viime vuonna vaatimattomat 0,7 prosenttia. Paltan ennusten mukaan alojen yhteenlaskettu tuotanto kasvaa tänä vuonna 2,2 prosenttia ja ensi vuonna kasvua tulee jo yli 3 prosenttia. Kasvua tukee ostovoiman vahvistuminen mutta kuluttajien luottamus on heikko ja kukkaronnyörit tiukalla.
Ennusteen mukaan alojen työllisyys kasvaa vuositasolla vain 0,7 prosenttia. Kasvun eväät ovat kasassa vasta vuoden jälkipuoliskolla. Ensi vuonna työvoiman kysyntä voimistuu jo reippaammin.
Lisätiedot:
Martti Pykäri, pääekonomisti
044 363 9353
martti.pykari@palta.fi
Lisätiedot
