Datakeskusten sähköveron suunniteltu korottaminen iskee talouskasvuun ja vihreään siirtymään

Hallituksen esitys korottaa datakeskusten sähköveroa on epätarkoituksenmukainen sekä talouskasvun, vihreän siirtymän että digitalisaatiokehityksen näkökulmasta. Verotuksella tulisi tukea tulevaisuuden investointeja, ei asettaa esteitä niille. Erityisesti nyt, kun Euroopan komissio on asettanut kunnianhimoiset tavoitteet EU:n tekoäly- ja laskentainfrastruktuurin kehittämiseksi, Suomen tulisi vahvistaa kilpailukykyään – ei heikentää sitä.

Euroopan komissio julkaisi 9.4.2025 tekoälystrategian, jossa linjataan tavoite kolminkertaistaa EU:n datakeskuskapasiteetti seuraavien 5–7 vuoden aikana. Tämä edellyttää merkittäviä investointeja laskentakapasiteettiin, energiatehokkuuteen ja kestävään infrastruktuuriin. Suomella on ollut tähän asti vahva asema houkuttelevana sijoittumismaana – erityisesti ilmasto-olosuhteidensa, puhtaan energian saatavuuden ja kilpailukykyisen sähköverotuksen ansiosta. Nyt esitetty muutos vaarantaa tämän aseman ja altistaa Suomen sijoittajavertailussa niille maille, jotka kykenevät reagoimaan strategisiin investointeihin nopeammin ja ennakoitavammin.

Ehdotettu veronkorotus on myös selvästi ristiriidassa pääministeri Orpon hallitusohjelman linjausten kanssa. Hallitusohjelmassa todetaan, että ”edistetään datakeskusten sijoittumista Suomeen huomioiden sähköverkkojen liityntämahdollisuudet sekä hukkalämmön hyödyntämisen kaukolämmössä”. Lisäksi ohjelmassa korostetaan, että ”päästöttömän energian ratkaisut nojaavat poikkeuksetta uuteen teknologiaan, dataan ja digitaaliseen infrastruktuuriin […] Hallitus haluaa luoda mahdollisuudet uudelle kasvulle ja huolehtii, että Suomeen kannattaa investoida.” Nyt ehdotettu sähköveron kiristys toimii näitä kirjauksia vastaan ja luo epävarmuutta juuri niille investoinneille, joita hallitusohjelma pyrkii houkuttelemaan.

Myös tuore teollisuuspoliittinen strategia korostaa investointiympäristön vakautta ja ennakoitavaa verotusta osana Suomen kilpailukykyä. Strategiassa painotetaan aineettomien investointien ja uuden liiketoiminnan kasvattamisen merkitystä sekä tarvetta monipuolistaa elinkeinorakennetta kohti korkean osaamisen ja digitalisaation mahdollistamia arvonlisän lähteitä. Esitetty sähköveron kiristys datakeskuksille on selvästi ristiriidassa näiden tavoitteiden kanssa. Se heikentäisi nimenomaan niitä toimintaedellytyksiä, joita teollisuus- ja elinkeinopolitiikassa pyritään vahvistamaan: puhtaan siirtymän edistäminen, dataan perustuvan liiketoiminnan kasvu ja uusien, kansainvälisesti skaalautuvien toimialojen kehittyminen. Verotuksen kaltaisilla rakenteellisilla päätöksillä on suora vaikutus siihen, tapahtuuko tämä kehitys Suomessa vai muualla.

Digitaalinen infrastruktuuri on keskeinen mahdollistaja paitsi digitalisaation edistämiselle ja palveluviennille, myös koko Suomen kilpailukyvylle. Erityisesti vihreän ja digitaalisen siirtymän – niin sanotun kaksoissiirtymän – onnistuminen edellyttää investointeja datavetoisiin ratkaisuihin, tekoälyn hyödyntämiseen ja energiatehokkaisiin teknologioihin. Juuri näiden kyvykkyyksien perustana toimivat nykyaikaiset, kestävät ja skaalautuvat datakeskukset.

Palvelualojen rooli tässä muutoksessa on ratkaiseva. Esimerkiksi 71 % suomalaisista kasvuyrityksistä toimii palvelusektorilla. Ne rakentavat kasvunsa digitaalisille ja aineettomille alustoille, ja ovat voimakkaasti riippuvaisia kustannustehokkaasta, luotettavasta ja vähäpäästöisestä datainfrastruktuurista. Esitetty sähköveron kiristys vaikuttaisi epäsuorasti mutta olennaisesti näiden yritysten toimintaympäristöön ja investointiedellytyksiin.

Suomi on tähän asti onnistunut houkuttelemaan merkittäviä datakeskusinvestointeja – osittain kilpailukykyisen sähköverotuksen ansiosta. Nyt esitetty muutos vaarantaa useiden miljardien eurojen arvoisia suunniteltuja investointeja. Niiden toteuttamatta jääminen merkitsisi paitsi merkittäviä menetettyjä vero- ja kiinteistötuloja myös heikompaa alueellista elinvoimaa, osaamispohjan kehitystä ja energiatehokkuutta.

Datakeskukset ovat myös konkreettinen osa vihreää siirtymää. Ne tuottavat hukkalämpöä, jota voidaan hyödyntää kaukolämpöjärjestelmissä korvaten fossiilisia energialähteitä. Korotettu sähkövero heikentäisi tämän puhtaan energian tuotantomuodon kannattavuutta – ja olisi siten ristiriidassa ilmasto- ja energiapoliittisten tavoitteiden kanssa.

Tuottavuuskehitys on ollut Suomessa pitkään heikkoa, etenkin palvelualoilla. Digitalisaatio ja tekoälyn kaltaiset teknologiat tarjoavat mahdollisuuksia merkittävään tuottavuuden kasvuun. Nämä mahdollisuudet edellyttävät kuitenkin toimivaa digitaalista infraa. Sähköverotuksen kiristäminen on lyhytnäköinen ratkaisu tilanteessa, jossa tarvitaan pitkäjänteistä ja rakenteellista politiikkaa tuottavuuden vahvistamiseksi.

Lisäksi Suomen talous nojaa edelleen verrattain kapeaan, teollisuusvetoiseen vientipohjaan. Palveluviennin rooli on kasvanut, mutta jää vielä jälkeen useimmista korkean osaamisen maista. Datakeskukset ja niihin liittyvät teknologiat voivat osaltaan tukea elinkeinorakenteen monipuolistamista, palveluviennin vahvistamista ja aineettoman arvonluonnin kasvua. Tästä syystä niiden tukeminen ei ole vain tekninen kysymys vaan myös strateginen elinkeinopoliittinen valinta.

Investoinnit digitaaliseen infrastruktuuriin – kuten datakeskuksiin – edellyttävät ennen kaikkea vakaata, ennakoitavaa ja pitkäjänteistä sääntely- ja veroympäristöä. Verotuksen ennakoitavuus on ollut pitkään yksi Suomen kilpailukykytekijöistä, jonka ansiosta maa on kyennyt houkuttelemaan korkean jalostusasteen investointeja erityisesti tietointensiivisiin toimialoihin. Nyt esitetty äkillinen veronkorotus murentaa tätä luottamusta.

Veropolitiikka on osa investointipolitiikkaa. Datakeskusten sijoittumista koskevat päätökset tehdään monivuotisen aikajänteen ja globaalin vertailun pohjalta. Investoinnit kohdentuvat sinne, missä toimintaympäristö on ennustettava ja politiikka luo vakautta. Tavoite kolminkertaistaa EU:n datakeskuskapasiteetti luo painetta kaikille jäsenmaille kehittää infrastruktuuria ja houkutella investointeja. Tässä tilanteessa Suomen ei tulisi heikentää asemaansa, vaan päinvastoin – vahvistaa kilpailukykyään strategisesti.

Verotuksen rooli ei ole vain julkisten varojen kerääminen, vaan sen kautta viestitään myös investointiturvaa, poliittista johdonmukaisuutta ja kykyä ennakoida talouden tarpeita. Juuri siksi Suomen tulisi pitää kiinni pitkäjänteisestä, johdonmukaisesta ja uskottavasta verolinjasta – erityisesti sellaisten investointien osalta, jotka tukevat kaksoissiirtymää, alueellista elinvoimaa, tuottavuuskehitystä ja vientipohjan monipuolistamista.

Riippumatta siitä, mitä datakeskusten sähköverolle tapahtuu, tulee Suomessa käynnistää selvitys siirtymisestä malliin, jossa kaikilla yrityksillä olisi sama sähköveroluokka. Tämä olisi selkeä, toimialaneutraali ja tulevaisuuteen katsova ratkaisu – erityisesti nyt, kun toimialarajat hämärtyvät ja uudet liiketoimintamallit yhdistävät teollista ja digitaalista infrastruktuuria.