Venäjän sotatoimien vaikutukset näkyvät myös sähkön hinnassa, joka on noussut entistäkin rajummin viime viikkoina. Palvelualojen työnantajat Paltan mukaan kotitalouksien energiankulutusta ja sähkölaskujen kasvua jatkossa voitaisiin hillitä korottamalla kotitalousvähennys 60 prosenttiin ja ulottamalla vähennys asunto-osakeyhtiöihin energiankulutusta ja ilmastoa säästävien töiden osalta. Samalla edistettäisiin asumisen päästöjen pienentämistä.
– Vihreää siirtymää on entistä tärkeämpi vauhdittaa Ukrainan sodan myötä. Yksi tehokas keino olisi tukea asumisen päästövähennyksiä laajentamalla kotitalousvähennystä siten, että se edistäisi esimerkiksi aurinkopaneelien asentamista katoille, sähköautojen latauspisteiden pystyttämistä parkkipaikoille sekä muita energiaremontteja, ilmastopolitiikan asiantuntija Mikko Paloneva Paltasta sanoo.
– Uudistus näkyisi energiaa säästäviä investointeja tehneiden kansalaisten kukkaroissa pienempinä sähkölaskuina. Esimerkiksi älykkäät lämmityksenohjausjärjestelmät pienentävät energiankulutusta merkittävästi. Samalla edistettäisiin Suomen päästövähennystavoitteiden toteutumista sekä työllisyyttä muun muassa energiaremontteja toteuttavilla teknisillä palvelualoilla.
Nykyisellään kerros- ja rivitaloasukkaat pystyvät hyödyntämään kotitalousvähennystä vain asuntojensa sisäisissä remonteissa. Energiaa ja ilmastoa säästävät uudistustyöt ovat kuitenkin asunto-osakeyhtiöiden vastuulla.
Kuudesosa suomalaisten hiilijalanjäljestä syntyy asumisesta
Puolet suomalaisista asuu kerros- tai rivitalossa, ja yhteensä Suomessa on noin 90 000 asunto-osakeyhtiötä. Kannustamalla niitä energiaa säästäviin investointeihin voitaisiin pienentää Suomen päästöjä ja kansalaisten energiankulutusta merkittävästi. Kerros- ja rivitaloasukkaiden lisäksi kotitalousvähennysosuuden korotus vauhdittaisi energiankulutusta pienentäviä investointeja myös omakoti- ja paritaloissa.
Asuminen aiheuttaa noin kuudesosan Suomen kulutusperusteisista kasvihuonekaasupäästöistä. Lisäksi se muodostaa kaikesta suomalaisten energiankulutuksesta viidenneksen, ja osuudesta noin 80 prosenttia kuluu lämmitykseen.
Kotitalousvähennystä voisi käyttää asunto-osakeyhtiöissä Paltan ehdotuksen mukaan esimerkiksi sähköautojen latauspisteiden pystyttämiseen, aurinkopaneelien asentamiseen katoille sekä erilaisten lämmitystä optimoivien älypalveluiden asentamiseen taloyhtiöihin.
Suomen hallitus linjasi helmikuussa energian hintojen nousun täsmäkompensaatiotoimista, kuten kotitalouksien ilmastoystävällisten investointien tukemiseksi kaavailtu lainatakausmalli. Paltan Palonevan mukaan kotitalousvähennyksen laajentaminen ja korottaminen 60 prosenttiin nykyisestä 40 prosentista olisi hyvä lisä toimenpiteisiin ja vaikuttaisi myös pidemmällä aikavälillä.
– Hallitus ilmoitti viime keväänä selvittävänsä kotitalousvähennyksen laajentamista taloyhtiöihin. Nyt on oikea aika tehdä päätöksiä ja edistää asiaa ripeästi, Paloneva toteaa.
Lisäksi taloyhtiöille myönnettävien ARAn energia-avustusten määrärahoja tulisi Paltan mukaan lisätä ja palveluyritysten sähköveroa alentaa teollisuuden kanssa samalle tasolle palveluyritysten digitalisaation ja sähköistymisen edistämiseksi. Tällä hetkellä palveluyritykset maksavat jopa 45 kertaa teollisuutta suurempaa sähköveroa.
Yksityisillä palvelualoilla toimii Suomessa lähes 190 000 palveluyritystä, työskentelee yli miljoona ihmistä ja yksityiset palvelut muodostavat 41 prosenttia Suomen BKT:stä. Muun muassa erilaisia rakennusten huolto- ja kunnossapitotöitä toteuttavilla teknisillä palvelualoilla yrityksiä on Suomessa noin 14 000 ja niiden liikevaihto on yhteensä noin 13 miljardia euroa vuodessa.
Lisätiedot:
Mikko Paloneva, elinkeinopolitiikan asiantuntija, ilmastopolitiikka ja kestävä kasvu
+358 45 102 0160, mikko.paloneva@palta.fi