Palvelualojen työnantajat Paltan mukaan puoliväliriihestä jäätiin kaipaamaan vaikuttavia, julkista taloutta vahvistavia työllisyystoimia ja rohkeampia kasvua kirittäviä uudistuksia.
– Puoliväliriihestä olisi ehdottomasti tarvittu päätöksiä vaikuttavista, julkista taloutta vahvistavista työllisyystoimista, kuten ansiosidonnaisen työttömyysturvan enimmäiskeston lyhentäminen ja tuen tason porrastaminen. Myöskään pitkään paikallaan junnannutta paikallisen sopimisen edistämistä ei saatu eteenpäin. Nyt työllisyyspäätökset jäivät käytännössä täysin puuttumaan. Toivoimme hallitukselta vastuullisia päätöksiä, kuten viime vuoden lopulla tapahtunut eläkeputken poisto, ja elinvoimaa lisääviä ratkaisuja, jotka loisivat työpaikkoja yksityiselle sektorille, Paltan työmarkkinajohtaja Minna Ääri kommentoi.
– Työllisyyden nostoa vauhdittavat uudistukset ovat elinehto palvelualoille, joihin valtaosa uusista työpaikoista syntyy. Koronakriisi on vain lisännyt rakenteellisten uudistusten tarvetta. On todella huolestuttavaa, että tärkeitä työllisyyspäätöksiä lykätään taas, kun niitä tulisi tehdä välittömästi, Ääri lisää.
2000-luvulla uusia työpaikkoja on syntynyt palveluihin peräti 380 000. Palveluiden elpyessä koronakriisistä pula osaavasta työvoimasta nouseekin nopeasti ongelmaksi. Paltan ennusteen mukaan tänä vuonna palvelualojen työllisyys nousee yhteensä 5 000 työllisellä koronasta huolimatta Paltan edustamilla palvelutoimialoilla. Näkymät ovat kaksijakoiset. Esimerkiksi liikenteen ja logistiikan toimialalta ennustetaan katoavan 9 000 työpaikkaa pääasiassa henkilöliikenteestä, mutta yritys- ja asiantuntijapalveluihin odotetaan jopa 10 000 työllisen kasvua. EK:n uusimman suhdannebarometrin mukaan osaavan työvoiman saatavuus on jo kasvun este 22 prosentissa palveluyrityksistä.
Myönteistä Paltan mukaan on, että työperäisen maahanmuuton kasvattamiseksi asetettiin selkeä tavoite sen tuplaamisesta vuoteen 2030 mennessä nykytasosta ja vähintään 10 000:lla vuosittain sen jälkeen. Tavoitteen lisäksi tarvitaan ripeästi konkreettisia toimenpiteitä sen saavuttamiseksi.
Palvelualat keskiössä koronakriisistä toipumisessa – Palta jäi kaipaamaan panostuksia palvelutalouden kasvuun
Palta jäi kaipaamaan riihestä myös rohkeampia, kasvua vahvistavia uudistuksia. Puoliväliriihi olisi ollut paikka uudistaa hallitusohjelmaa vahvemmin talouskasvun edellytyksiä parantavaksi, sillä nykyinen ohjelma on tehty pandemiaa edeltävään aikaan.
– TKI-panostusten tekemättä jättäminen on suuri pettymys. Niitä olisi kipeästi tarvittu tukemaan orastavaa kasvua ja nostamaan tuottavuutta. Päätös siirtää ne parlamentaariseen työryhmään valmisteluun on hyvin valitettava ja lykkää ne pahimmillaan hamaan tulevaisuuteen, Paltan elinkeinopolitiikan johtaja Tatu Rauhamäki kommentoi.
Paltan mukaan puoliväliriihestä olisi tarvittu myös vahvempia panostuksia palvelutalouden kasvuun, kuten palveluviennin vauhdittamista.
– Palvelualat ovat kärsineet pandemiasta ja rajoitustoimista kaikista ankarimmin. Samalla yksityiset palvelut ovat globaalin kaupan suurimpia kasvualoja, joiden menestymisen edellytyksistä hallituksen tulisi huolehtia nyt nähtyä huomattavasti paremmin, Rauhamäki painottaa.
Palveluiden vienti on tuonut 2000-luvulla kaksi kolmasosaa Suomen viennin arvon kasvusta, mutta se on saanut kovan iskun koronakriisissä. Palveluviennin arvo tippui viime vuonna 16 prosenttia.
Myös palvelutoimialojen liikevaihto kokonaisuudessaan jäi viime vuonna noin kymmeneksen edellisvuodesta. Toimialakohtaiset erot ovat suuria, ja myös tänä vuonna tilanne on heikko monilla palvelutoimialoilla, kuten viihteessä ja virkistyksessä sekä liikenteessä ja logistiikassa. Pahiten kärsineillä aloilla liikevaihdon pudotukset ovat olleet alkuvuodesta jopa 80 prosenttia viime vuoteen verrattuna.
Ilman palvelualoja koronakriisistä toipuminen ei ole mahdollista. Kuluvan vuoden talouskasvusta lähes puolen ennakoidaan tulevan palveluiden kulutuksesta. Yksityiset palvelut ilman kauppaa tuottavat 42 prosenttia Suomen BKT:stä ja muodostavat kolmanneksen Suomen viennin arvosta. Ne työllistävät yli miljoona ihmistä Suomessa, mikä on yli puolet koko yksityisestä sektorista.
Lisätiedot:
Elinkeinopolitiikan johtaja Tatu Rauhamäki, 050 521 2907, tatu.rauhamaki@palta.fi
Palvelualojen työnantajat Palta ry
Työmarkkinajohtaja Minna Ääri, 040 559 0833, minna.aari@palta.fi
Palvelualojen työnantajat Palta ry