Palvelualojen työnantajat PALTA ry
Henkilöstöala HELA ry
Valtion työllisyys- ja yrityspalvelut siirtyvät kuntien muodostamien työllisyysalueiden vastuulle 1.1.2025. Uudistuksen tavoitteena on tuoda palvelut lähemmäksi henkilö- ja yritysasiakkaita, lisätä työllisyyttä sekä tukea alueiden elinvoimaa. Samalla kunnille luodaan rahoitusmalli, joka kannustaa työllisyyden tehostamiseen.
Jotta hallituksen tavoittelema 100 000 työllisen lisäys saavutetaan ja TE2024 -uudistuksen tavoitteet toteutuvat on tehtävä laajasti yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Yhteistyö yksityisen työnvälityksen kanssa on avainasemassa työnhakijoiden ja avointen työpaikkojen nopeammassa kohtaamisessa. Suomessa yksityistä työnvälitystä edustavat henkilöstöalan yritykset.
– Yhteistyön tulee toteutua myös käytännön tasolla. Valitettavasti roolien linjaaminen on vielä monilla työllisyysalueilla kesken, toteaa Palvelualojen työnantajat Paltan johtava asiantuntija Milka Kortet.
Palvelualat työllistävät yli miljoona ihmistä ja uusia työpaikkoja syntyy palveluihin jatkossakin. Taantuma ei ole vielä merkittävästi vaikuttanut palvelualojen työllisyyteen, sillä työvoimapula-aloilla osaajista halutaan pitää kiinni suvanteen yli.
– Noususuhdanteen alkaessa yritykset tarvitsevat entistä kipeämmin tehokasta työnvälitystä sekä vaikuttavia työllisyyttä edistäviä palveluita. On myös huolehdittava palveluiden riittävästä rahoituksesta, jatkaa Kortet.
Nykyisin osaajapulan kanssa kamppaileva työnantaja kääntyy rekrytointiongelmissaan ketterien henkilöstöyritysten puoleen. Työllisyysasteen nopeampi nostaminen edellyttää, että yksityisen työnvälityksen toimijat saavat paremmin tietoa työttömistä työnhakijoista. Nykyisellään tietojärjestelmien hyödyntämistä estävät tiukat tietosuojatulkinnat. Lisäksi haasteena on julkisen työnvälityksen työnhakijarekisterin puutteelliset ja vanhentuneet tiedot työnhakijoiden osaamisesta. On hyvä, että pääministeri Orpon hallitusohjelmassa selvitetään ja otetaan käyttöön toimintatavat, joilla yksityiset työnvälitysyritykset saavat jatkossa tarpeelliset tiedot työnhakijoista.
TE2024-uudistuksen myötä Suomeen syntyy 45 työllisyysaluetta, jotka täyttävät työllisyysalueiden perustamiselle asetetun 20 000 henkilön työvoimapohjan sekä edellytykset maantieteellisesti yhtenäisestä työssäkäyntialueesta.
– On valitettavaa, että työllisyysalueita muodostettiin näin paljon. Kun alueet ovat väestömäärältään liian pieniä, hallinnolliset kustannukset lisääntyvät ja tarjolla olevat työllisyyspalvelut rajoittuvat helposti vain lakisääteisiin palveluihin. Pienemmille alueille voi olla myös vaikeaa saada työvoimapalveluihin tarvittavaa asiantuntemusta. Työnantajayrityksillä on huoli työvoiman liikkuvuudesta ja siitä, miten yrityspalvelut saadaan toimimaan liiketoiminnan sijoittuessa eri työllisyysalueille, toteaa Henkilöstöala HELAn toimitusjohtaja Merru Tuliara.
TE2024-uudistus on suuri mahdollisuus, mutta pelkästään palvelujen siirtäminen valtiolta kunnille ei tuo lisäarvoa. Edellytyksenä on aidosti erilainen tekeminen ja yhteistyö kuin ennen.
– Yhteistyötä yksityisen työnvälityksen ja palveluntuottajien kanssa on pilotoitu viime vuosina hyvällä menestyksellä. Yhteistyötä onkin laajennettava ja työllisyyspalvelut on tuotettava jatkossa monituottajamallilla. Palveluita tulee jatkuvasti kehittää yritysten kanssa markkinavuoropuhelua hyödyntäen. Työllisyysalueiden on toki tehtävä myös keskinäistä laaja-alaista yhteistyötä ja opittava toistensa hyvistä käytännöistä, painottaa Tuliara.
Lisätietoja antavat:
Milka Kortet, johtava asiantuntija, Palvelualojen työnantajat Palta, milka.kortet@palta.fi, 050 569 7856
Merru Tuliara, toimitusjohtaja, Henkilöstöala HELA, merru.tuliara@henkilostoala.fi, 040 562 6466