Ukrainan sodan aiheuttama inflaatio ja talouden epävarmuus heijastuvat koronasta toipuvien palveluyritysten näkymiin, selviää Paltan tuoreesta suhdannekatsauksesta. Mikäli talous piristyy odotetusti jo vuoden lopulla, matalasuhdanteen työllisyysvaikutukset voivat jäädä vähäisiksi. Osaavan työvoiman saatavuusongelmat sekä avoimien työpaikkojen määrä ovat pysyneet edelleen verrattain korkealla.
Talouden luottamusilmapiiri on kevään myötä hieman parantunut energiakriisin vaikutusten jäätyä ennakoitua maltillisemmiksi. Palveluiden myyntiodotukset ovat kuitenkin painuneet alle keskimääräisen tason. Paltan ennusteen mukaan yksityisten palvelualojen liikevaihdon volyymilla mitattu tuotanto yltää tänä vuonna 2,5 prosentin kasvuun. Tahti hidastuu siten merkittävästi, sillä viime vuonna tuotanto kasvoi yli 6 prosenttia. Yksityisen sektorin talouskasvusta reilut kaksi kolmasosaa tuli viime vuonna palveluista.
– Viime vuonna palvelujen laaja-alaista kasvua tuki pandemiasta toipuminen, joka alkoi täysimääräisesti vuoden alkupuoliskolla. Tämän vuoden kasvulukuja kaunisteleekin vielä osin heikko vertailuajankohta, sanoo Paltan pääekonomisti Martti Pykäri.
Koko palvelualan liikevaihdon volyymi kasvoi viime vuonna 7,4 prosenttia. Volyymit olivat korkeimmillaan vuoden viimeisellä neljänneksellä kaikilla päätoimialoilla paitsi liikenteessä ja logistiikassa. Heikkenevä suhdanne alkaa kuitenkin purra myös palveluihin. Kasvu on hidastunut ja tuotanto-odotukset ovat useimmilla aloilla pudonneet alle pitkän aikavälin keskiarvon.
Kuluttajien hiipunut kysyntä näkyy myös palvelualoilla
Yksityisen kulutuksen väheneminen näkyy erityisesti kestokulutustavaroiden myynnissä. Palveluiden kysyntä on yleisesti vähemmän suhdanneherkkää eikä se reagoi hintamuutoksiin yhtä voimakkaasti kuin tavaroiden kysyntä. Korttimaksudatan ja liikevaihtokuvaajien perusteella palveluiden kulutus on pitänyt alkuvuonna pintansa verrattain hyvin.
Vähenevä kestokulutustavaroiden myynti sekä rakentamisen hiipuminen laskevat kuitenkin erityisesti kuljetus- ja varastointipalveluiden kysyntää. Vähentyvä tavarakauppa painaa tänä vuonna logistiikkapalveluita, kun sekä viennin että tuonnin määrä vähenee.
Matkustajaliikenteessä kasvunäkymä on maltillinen. Voimakkain koronanjälkeinen toipuminen on jo takana ja Suomen logistinen saavutettavuus on heikentynyt. Vaikka matkailulle on edelleen kysyntää, jarruttaa kuluttajien heikentynyt ostovoima myyntiä.
Riittämätön kysyntä nousikin vuodenvaihteessa palveluiden merkittävimmäksi kasvun esteeksi. Osaavan työvoiman saatavuusongelmat ovat myös edelleen merkittäviä.
– Jos suhdanteen heikentyminen jää lyhytaikaiseksi, kuten yleinen odotus on, vaikutukset palveluiden työllisyyteen jäävät vähäisiksi. Työvoimapula jatkaa merkittävänä kasvun esteenä palveluloilla, toteaa Pykäri.
Palveluvienti toipuu edelleen koronasta – Suomi muita Pohjoismaita jäljessä
Palveluiden ulkomaankauppa on Suomessa toipunut hitaasti korona-ajan pudotuksesta ja kiinteähintainen volyymi edelleen alle 2019 tason. Suomalaisten palveluyritysten tuotteille on kysyntää ulkomailla. Teknisen ennusteen mukaan Suomen palveluiden vientikysyntä on 7 prosentin kasvussa. Suomen heikentynyt saavutettavuus näkyy kuitenkin matkailu- ja kuljetuspalveluiden viennissä.
Palveluvienti kasvaa Suomessa tavaravientiä nopeammin. Koronapandemian myötä palveluviennin osuus notkahti ja on nyt noin 27 prosenttia kokonaisviennin arvosta. Osuuden odotetaan palautuvan vuoteen 2025 mennessä takaisin 32 prosenttiin, mitä se oli myös ennen pandemian alkua.
Palveluviennin taso ei ole Suomessa erityisen korkea suhteessa BKT:hen. Verrokkimaista vain Saksa jää vertailussa Suomen ja samalla euroalueen alapuolelle. Muut Pohjoismaat ja Viro ovat selvästi Suomea edellä.
– Kasvavilla palvelumarkkinoilla on potentiaalia myös suomalaisille yrityksille. Olennaista on tunnistaa palveluiden, eikä vähiten erilaisten digitaalisten palveluiden, markkinoiden kasvun tarjoama potentiaali ja luoda yrityksille toimintaympäristö, jossa palveluviennin kasvattaminen on mahdollista, toteaa Pykäri.
Palvelujen suhdanteet -katsauksessa tarkastellaan yksityisten palveluiden suhdannekehitystä. Yksityiset palvelut työllistävät Suomessa yli miljoona ihmistä, ja ovat luoneet Suomeen 2000-luvulla yli 330 000 uutta työpaikkaa. Suhdannekatsauksessa on analysoitu liikenteen ja logistiikan, informaatio- ja viestintäpalveluiden, yritys- ja asiantuntijapalveluiden, hallinto- ja tukipalveluiden sekä muiden palvelualojen kehitystä lukuun ottamatta kauppaa, majoitus-, ravitsemus-, koulutus, terveys- ja sosiaalipalveluja. Palveluiden vientiluvut kattavat katsauksessa talouden kaikkien toimialojen ulkomaankaupan palveluiden osalta.
Lisätietoja:
