Tulevaisuuden kasvu syntyy paljolti palveluista, ja tekoäly auttaa kasvattamaan palvelualojen tuottavuutta.
Suomen talouden suurimpia tämänhetkisiä huolenaiheita on pohjamudissa laahaava tuottavuuskehitys, joka jähmettää talouskasvua vuodesta toiseen. Tuottavuutta pitäisi parantaa erityisesti palvelualoilla, jotka työllistävät suuren osan suomalaisista työntekijöistä – yli kaksi kertaa enemmän kuin rakentaminen ja teollisuus yhteensä.
Yksityiset palvelut muodostavat noin 40 prosenttia bruttokansantuotteesta ja lähes kolmasosan viennistä. Tulevaisuuden kasvu syntyy hyvin todennäköisesti palveluista, ei teollisuudesta.
Palvelualojen tuottavuus on siis Suomen talouskasvun kannalta ratkaisevan tärkeä asia. Tuottavuutta parannetaan teknologisen kehityksen avulla sekä panostamalla tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovaatioihin.
Talousjärjestö OECD:n mukaan tuottavuus kasvaa palveluvetoisissa kansantalouksissa nimenomaan teknologian avulla. Tämä koskee niin tietointensiivisiä palvelualoja – kuten informaatio- ja viestintäaloja – kuin liikennettä ja logistiikkaakin.
Teknologian alalla muutoksen odotetaan olevan suuri erityisesti generatiivisen tekoälyn vuoksi. Tekoälyllä on potentiaalia mullistaa maailmaa.
Palvelualoilla tekoälyä käytetään jo nyt toiminnan tehostamiseen muun muassa asiakaspalvelussa, sisällöntuotannossa, myynnissä, markkinoinnissa sekä datan analysoinnissa ja jatkojalostamisessa.
Tekoälyn avulla pystytään esimerkiksi tarjoamaan kuluttajalle yhä laadukkaampaa asiakaspalvelua, kun tekoälychatbotit hakevat dataa yrityksen koko tietovarastosta ja päättelevät vastaukset asiakkaiden kysymyksiin. Palvelua ei välttämättä edes erota tekoälyn tuottamaksi. Tämä myllertää asiakaspalvelua tarjoavien yritysten liiketoiminnan.
Tekoäly pystyy myös tuottamaan tietylle kohderyhmälle tarkasti suunnattua viestintää ja markkinointia. Ihmistä tarvitaan yhä sisältöjen hiomiseen, mutta pohjatyön tekee tekoäly. Tämä vapauttaa ihmistyötä muihin tarkoituksiin ja pienentää alihankintakustannuksia.
Nopeimmat tuottavuuden hyödyt saadaan, kun henkilöstölle tarjotaan parempia työvälineitä ja tuotetaan siten enemmän lisäarvoa. Uudet ratkaisut auttavat henkilöstöasioissa, vaikkapa uuden työntekijän perehdytyksessä. Lisäksi tekoäly voi tarjota uusia vastauksia työvoimapulaan – esimerkiksi tulkkaussovellukset madaltavat maahanmuuttajien palkkaamisen kynnystä.
Onkin vaikea nähdä palvelualan yritystä, joka ei viiden vuoden kuluessa hyödynnä tekoälyä tavalla tai toisella. Tietokoneet ovat palveluissa koko ajan luonnollisemmassa vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa.
Elinkeinoelämällä ja palveluyrityksillä on siis nyt näytön paikka. Voimme jättäytyä generatiivisen tekoälyn verkkaisiksi kokeilijoiksi tai tarttua toden teolla sen mahdollisuuksiin.
Maailman kauppajärjestön WTO:n mukaan palvelut – erityisesti digitaaliset palvelut – kasvavat maailmanmarkkinoilla nopeammin kuin tavarakauppa. Suomen pitää saada niistä nykyistä suurempi siivu ja samalla monipuolistaa elinkeinorakennettaan ja vientiään. Se on kilpailuetu maailmanmarkkinoilla.
Investointeja on suunnattava uusiin kohteisiin, ja tuoreita teknologioita on otettava tehokkaasti käyttöön. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusta sekä verokannustimia on kehitettävä.
Kasvuajattelussa on siirryttävä tavoittelemaan yhä enemmän aineetonta arvonluontia. Näin luodaan edellytyksiä palvelualojen seuraavalle tuottavuusloikalle.
Tekoälyn ja palvelualojen kehitys edellyttää yrityksiltä ja päättäjiltä rohkeutta, määrätietoisuutta ja aitoa uudistumisvalmiutta. On lopetettava haikailu perinteisten mutta toimimattomaksi osoittautuneiden menestysreseptien perään. Tekoälyssä on aito tulevaisuuden potentiaali.
Heli Partanen, Telia Finlandin toimitusjohtaja ja Paltan hallituksen puheenjohtaja
Tuomas Aarto, Paltan toimitusjohtaja
Teksti on julkaistu alun perin Helsingin Sanomissa 24.6.2024
