Palveluvienti voi tuntua käsitteenä hankalalta. Siksi Palta on koonnut palveluviennin tärkeimmät kysymykset selkosuomella yksiin kansiin.
Palveluvienti on aineetonta korkean arvonlisän vientiä
Perinteisesti palveluvientiä on syntynyt esimerkiksi tavaran kuljetuksesta saatavina tuloina ja matkailun tuloina. Nykyään suurimpia tulovirtoja ovat tieto- ja viestintäteknologian palvelut sekä rojaltit ja lisenssimaksut.
Palveluviennistä yli puolet menee tavaraviennin tavoin EU-maihin. Suurimmat palvelujen vientimaat ovat Ruotsi, USA, Saksa, Iso-Britannia ja Kiina. Suomi on palvelujen nettotuoja suhteessa EU-maihin. Eurooppalaisilla yrityksillä on suhteessa enemmän liiketoimintaa Suomessa kuin suomalaisyrityksillä muissa EU-maissa.
Yhdestä palveluvientieurosta jää Suomeen 72 senttiä. Palveluviennissä raaka-aineita ei tarvitse ostaa ulkomailta. Siksi kotimaisen arvonlisäyksen osuus on selvästi muita toimialoja suurempi. Hyvinvointia syntyy Suomessa tuotetusta arvonlisäyksestä.
Palveluvienti on kasvanut tasaisesti muuta vientiä kovempaa
Suomen palveluvienti on ollut kasvava koko tilastohistorian ajan. Vuodesta 2000 vuoteen 2017 palveluviennin arvo on lähes nelinkertaistunut kuudesta miljardista 26 miljardiin. Kaikkien palvelujen vienti kasvaa. Lähes 70 prosenttia Suomen viennin kasvusta 2000-luvulla on tullut palveluviennistä.
Palveluviennin kasvu on ollut tasaista verrattuna muuhun vientiin. Kansainvälisen finanssikriisin vaikutukset rajoittuivat yhteen vuoteen. Nokia-vetoisen ICT-sektorin romahdus vei viennin kotimaisesta arvonlisäyksestä muutamassa vuodessa viisi miljardia euroa eli kymmenen prosenttia. Samaan aikaan muun palveluviennin kasvu jatkui, ja jo muutamassa vuodessa palveluiden viennistä saatava arvonlisäys nousi aikaisemmalle tasolleen.
Palveluvienti kiihtyy talouden palveluvaltaistuessa ja globalisoituessa
Ylivoimaisesti suurin osuus maailman taloudesta koostuu palveluista. Talouden palveluvaltaistuminen jatkuu kaikkialla maailmassa. Yhä suurempi osa tuotteistakin kulutetaan vuokraamisen ja jakamistalouden johdosta palveluna.
Samaan aikaan globalisaatio etenee kaikille yhteiskunnan osa-alueilla. Globalisaatio on jo edennyt esimerkiksi tavarakaupan ja tiedonkulun vapaaseen liikkuvuuteen. Seuraavaksi globalisoituvat työmarkkinat. Teknologisen kehityksen myötä kielimuurit murtuvat, ja myös perinteisten palvelualojen työtehtävät päätyvät lähivuosina kansainvälisen kilpailuun. Muutoksen ennustetaan olevan tavarakaupan vapautumistakin suurempi. Globaali palveluvienti ja sen mahdollisuudet nousevat ennennäkemättömälle tasolle. Palvelutalouden nousu ei liity vain palvelusektoriin ja palveluiden kasvuun vaan arvonluontiin ylipäänsä.
1970-luvulla kaikki tuotannon osat olivat lähes yhtä tavoiteltavia. 2000-luvulla voitot sen sijaan syntyvät tuotantoa edeltävissä ja tuotannon jälkeisissä palveluissa.
Mitkä ovat päättäjien mahdollisuudet edistää palveluvientiä Suomessa?
Suomen tapaiselle maalle luonteva rooli globaalissa työnjaossa olisi erikoistua korkeaa osaamista edellyttäviin palvelutehtäviin ja palveluvientiin. Suomella on korkeasti koulutettuna ja teknologiaorientoituneena vientimaana kaikki mahdollisuudet ottaa merkittävä osa kasvavasta kansainvälisestä palvelukaupasta. Massatuotannon sijaan Suomen kannattaa keskittyä korkean osaamisen teknologiaan ja arvonlisäykseen
Palta on asettanut tavoitteeksi palveluviennin kaksinkertaistamisen vuoteen 2025 mennessä.
Palveluvientiä voidaan edistää tasavertaisella elinkeinopolitiikalla, parantamalla yritysrahoituksen saatavuutta, edistämällä tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa sekä rakentamalla huippuluokan infra.