Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharjun mukaan Suomen hallituksen tulisi keskittyä pidemmän aikavälin kasvunäkymien parantamiseen kuten maahanmuuton helpottamiseen, työnteon kannustimien kehittämiseen ja investointiympäristön kohentamiseen. Hän painottaa, että tulevalla palkkakierroksella tulee huomioida pidemmän aikavälin näkymät ja Suomen heikko tuottavuuskasvu.
Kuluttajat pelkäävät tällä hetkellä yrityksiä enemmän taantumaa. Toistaiseksi näyttää kuitenkin siltä, että pelot ovat liioiteltuja. Taantuma näyttää olevan tulossa, mutta se pysynee pienenä, Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju sanoo.
– Etenkin energiamarkkina voi kuitenkin vielä yllättää negatiivisesti, jos sähkömarkkinassa pahimmat pelot toteutuvat. Uskoisin kuitenkin, että nyt näköpiirissä oleva alamäki osoittautuu syksyn mittaan kuluttajaluottamuksen osoittamia huippuaneemisia lukuja positiivisemmaksi.
Palveluiden kysyntää lisää se, että ihmiset nauttivat niistä uudelleen koronan aiheuttaman valtavan romahduksen jälkeen. Kuluttajien ostovoimaa haittaa kuitenkin inflaatio.
Hidas tuottavuuskasvu ei viittaa merkittävään palkanmaksuvaraan
Inflaatio luo paineita myös työmarkkinoiden neuvottelupöytiin, joihin palataan syksyllä laajasti, kun neuvottelut vuoden 2023 palkkaratkaisuista käynnistyvät. Palta tekee noin puolet kaikista Suomen työehtosopimuksista, yhteensä noin 150.
Kangasharjun mukaan palkankorotusvaateet pitäisi ehdottomasti mitoittaa pidemmän aikavälin näkymiin, ei tämän vuoden.
– Jos palkankorotukset mitoitetaan tämän vuoden kehitykseen, menetämme kilpailukyvyn.
Olennaista on huomata, että inflaatio hidastuu merkittävästi ensi vuonna. Toinen olennainen seikka on Kangasharjun mukaan se, että talouskehitys on lähiaikoina aneemista, eikä tuottavuuskaan kasva merkittävästi, koska nyt lisääntynyt osa-aikatyö muuttuu ajan mittaan kokoaikaiseksi. Se lisää työtunteja niin, että tuottavuuskasvu pysyy hitaana. Tämä ei viittaa merkittävään palkanmaksuvaraan.
Katse pidemmän aikavälin kasvuratkaisuihin
Suomalaisten suhdannenäkymät ovat heikentyneet kaikilla päätoimialoilla, selviää Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n kesän suhdannebarometrista. Palveluissa on vihdoin palauduttu koronasta, mutta pula osaavasta työvoimasta on kasvun esteenä. Myös tuottavuuden heikko kehitys on ollut Suomessa ongelma jo pitkään.
– Työmarkkinat vetävät vielä hyvin, eikä talouden hidastumisesta ole tulossa kovin pahaa. Siksi yleistä elvytystä ei tarvita, vaan lähinnä tarvitsemme varautumista siihen, että sähköshokki tai jokin muu yllättävä kriisi iskee, Aki Kangasharju sanoo.
– Suomen hallituksen pitäisikin keskittyä pidemmän aikavälin kasvunnäkymien parantamiseen eli maahanmuuton helpottamiseen, työnteon kannustimien parantamiseen ja tuottavuuden sekä yritysten investointiympäristön kohentamiseen esimerkiksi TKI-tukia lisäämällä.
Pysy ajan tasalla palvelualoja ja työmarkkinoita koskevista aiheista, seuraa meitä sosiaalisen median kanavissamme Twitterissä, LinkedInissä ja Instagramissa.