Paltan Puheenvuoro-sarjassa kuullaan kiinnostavien ihmisten näkemyksiä ajankohtaisista aiheista. Annu Niemisen perustama Upright-yritys on kehittänyt mallin, joka mittaa yritysten nettovaikutusta maailmaan.
Uprightin kehittämä työkalu laskee, mitä arvoa yritysten liiketoiminta saa aikaan käyttämillään resursseilla koko arvoketjussaan. Työkalu arvioi yritysten vaikutuksia ympäristöön, terveyteen, yhteiskuntaan ja uuden tiedon luomiseen 19 eri osa-alueella tieteellisten artikkelien, avoimen CORE-tietokannan ja muista julkisista lähteistä saatavilla olevan tiedon perusteella.
Nieminen uskoo, että sen avulla kuluttajat ja asiakkaat voivat tulevaisuudessa tehdä valistuneempia valintoja tuotteiden ja palveluiden suhteen. Yritysten vaikutuksia käsittelevä keskustelu on lisääntynyt merkittävästi muutamassa vuodessa.
– Fiksut yritykset alkavat mitata nettovaikutuksiaan ja ymmärtää niiden yhteyttä liiketoimintansa kasvuun ja kannattavuuteen. Yrityksillä on entistä kovempi paine vastata kysymykseen, miksi ne ovat olemassa ja millaisia vaikutuksia niiden ydinliiketoiminnalla on maailmaan, Annu Nieminen sanoo.
”Suomalaiset firmat voisivat olla merkittävästi rohkeampia kertomaan oman ydinliiketoimintansa kokonaisvaikutuksesta.”
– Suomen ehdottomia vahvuuksia on yhteinen arvopohja, olemme pieni ja homogeeninen kansa Euroopan laidalla. Suomalaiset firmat voisivat olla merkittävästi rohkeampia kertomaan oman ydinliiketoimintansa kokonaisvaikutuksesta.
Pyysimme Niemistä listaamaan nettovaikutuksesta kolme faktaa, jotka jokaisen yritysjohtajan tulisi ymmärtää.
1. Keskity olennaiseen
“Nettovaikutusajattelussa on kyse laajemmasta lähestymistavan muutoksesta. Upright ei mittaa vastuullisuutta, vaan nettovaikutuksia. Vastuullisuudella tarkoitetaan usein sitä, miten yritys toimii: mitä standardeja, käytäntöjä ja suositeltuja toimintatapoja se noudattaa.
Nettovaikutuksissa taas on kyse ydinliiketoiminnan merkittävimpien positiivisten ja negatiivisten vaikutusten mittaamisesta samaan aikaan ja niiden linkittämisestä yhteen: mitä resursseja yritys käyttää ja mitä se saa niillä aikaan. Oleellista on vaikutusten nettosumma: kuinka paljon arvoa yritys luo suhteessa aiheuttamiinsa kustannuksiin ja haittoihin. Kyse ei ole vain miinusten mitigoinnista, vaan yrityksen ydinliiketoiminnan vaikutusten arvioinnista – pohjimmiltaan se on vastaamista kysymyksiin kuten miksi olemme olemassa ja mitä tuotamme lisää yhteiskuntaan. Kannustan jokaista yritysjohtajaa kysymään näitä itseltään.”
2. Arvoketjut, arvoketjut, arvoketjut
“Keskeinen muutos impact-keskustelussa on ollut arvoketjuajattelun merkityksen kasvu. Meitä Uprightissa kiinnostavat yritysten, tuotteiden ja palveluiden koko arvoketjun vaikutukset. Uskon, että tulevaisuudessa yrityksiltä vaaditaan vastuuta koko arvoketjusta. Myös sijoittajat kysyvät jatkuvasti vaikutusten perään. Uusien arvonluonnin mittareiden hyödyntäminen ei ole vain maailmanpelastusta, vaan yhä useammalle sijoittajalle myös kylmäjärkistä riskienhallintaa.
Upright-mallimme ymmärtää tuotteiden arvoketjut ja luo jokaisen yrityksen kaikista tuotteista ja palveluista keskinäisen verkoston ja linkittää ne niiden raaka-aineita, valmistustapoja ja käyttökohteita koskeviin tieteellisiin artikkeleihin. Se ymmärtää, mihin yrityksen tuotteita ja palveluita käytetään ja mitä kukin yritys tekee.”
3. Älä hukuttaudu metriikoihin
“Melko äskettäin yrityksen vastuullisuus määrittyi vastuullisuusraporttien perusteella – mitä pidempi ja kattavampi raportti, sen vastuullisempi yritys. Jokainen kuitenkin ymmärtää, että yksinkertaistus ei toimi. Yrityksen vaikuttavuus ei synny aina tarkasta mittaamisesta, vaan siitä, että tekee vaikuttavia asioita. Pääkonttorin valojen energiatehokkuus ei ole kokonaisuudessa merkittävää: jos vastuullisuusteot eivät kytkeydy ydinbisnekseen, niillä tuskin on merkittävää vaikutusta kokonaisuuteen.
Yrityksissä on aina rajalliset resurssit, ja on valinta, mitä mitataan. Kannattaa hakea näkemyksiä ulkopuolisista lähteistä, tieteellistä faktaa sekä pohtia mittaluokkia – mikä on isoa, mikä pientä ja mikä todellisuudessa vaikuttavaa. Me haluamme auttaa johtoa mittaamaan edistymistä, asettamaan tavoitteita ja viestimään tuloksista sidosryhmille.”