Paltan Puheenvuoro-sarjassa kuullaan kiinnostavien ihmisten näkemyksiä ajankohtaisista aiheista. Paltan uusi puheenjohtaja, Yleisradion toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila haluaa korostaa palvelualojen merkitystä Suomelle ja rakentaa uudenlaista vuoropuhelua.
– Palveluiden merkitys yhteiskunnalle kasvaa jatkuvasti. Palvelualat ovat kansainvälisiä, ja ne investoivat ja luovat Suomeen verotuloja. Palveluilla on myös keskeinen rooli yhteiskunnan digitalisoinnin vauhdittajana. Tätä kehitystä haluan edistää uudessa roolissani, vuoden alussa Paltan puheenjohtajana aloittanut Yleisradion toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila sanoo.
Akuuteimpana haasteena monilla palvelualoilla on juuri nyt koronakriisistä selviäminen. Ylä-Anttila uskoo, että koronan aiheuttaman poikkeustilanteen vaikutukset kantavat monissa yrityksissä hedelmää kriisin jälkeenkin.
– Korona-aikana moni on joutunut sukeltamaan johtamisen syvään päähän, kun on oltu vain ruutujen välityksellä. Strategia ja organisaatio ovat uudenlaisessa tilanteessa, kun toimintaympäristö muuttuu ympärillä, ja joudutaan toimimaan epävarman tiedon varassa. Uskon, että monet opit jäävät pysyviksi käytännöiksi.
Itseohjautuvuus on ollut viime vuosien trendisana. Itseohjautuvuus ei Ylä-Anttilan mielestä tarkoita ettei ihmisiä johdettaisi tai heille asetettaisi tavoitteita, päinvastoin. Itseohjautuvuus tarvitsee onnistuakseen tukea ja jatkuvaa palautetta.
– Erilaiset ihmiset kaipaavat räätälöidympiä johtamismalleja. Kaikki metodit eivät sovi kaikille.
Ylä-Anttila laajentaisi itseohjautuvuuden käsitettä myös oman mielen johtamiseen ja oman itsen tunnistamiseen – ketteryys, elävä strategia ja resilienssi korostuvat.
– Mitkä ovat omia drivereitani, mikä on oma kykyni toimia epävarmassa tilanteessa, miten vien asioita eteenpäin, millaisia arvoja haluan työlläni edistää, millaisella eettisellä ja moraalisella koodistolla toimin, hän luettelee.
Vastuullisen työnantajan arvot halutaan jakaa
Merja Ylä-Anttila puhuu mielellään myös vastuullisuuden ja arvojen merkityksestä. Ylä-Anttila uskoo, että organisaatiokulttuurin ja vastuullisen työnantajuuden merkitys vahvistuu osaajapulan kasvaessa.
– Työntekijät sitoutuvat työnantajaan, jonka arvot voivat jakaa. Vastuullisuus on myös sitä, että työnantaja uskaltaa ottaa vaikeita asioita esiin ja rakentaa kompromisseja. Ihmiset hyväksyvät vaikeitakin asioita, jos ymmärtävät tavoitteet niiden taustalla.
Palvelualojen viimevuotisen osaajabarometrin tulosten mukaan sopivien työntekijöiden rekrytoiminen on vaikeaa useammalle kuin joka toiselle kasvavalle yritykselle ja noin 40 prosentille kaikista palvelualojen yrityksistä. Jatkuvan oppimisen merkitys korostuukin tulevaisuudessa yhä enemmän.
“Suomi on pieni maa Euroopan laidalla, ja voimme paljon paremmin, kun emme luo turhia jakolinjoja toistemme välille.”
– Työyhteisöt, jotka kannustavat ja tarjoavat mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen, turvaavat omaa tulevaisuuttaan. Samalla pitää muistaa ihmisen oma vastuu osaamisensa ylläpitämisestä. Tarvitaan sekä vapautta että vastuuta.
Ylä-Anttilan mielestä keinotekoista vastakkainasettelua on turha rakentaa:
– Kaipaan kompromissin maineen kirkastamista ja enemmän rakentavaa dialogia! Miten työelämä muuttuu, miten lainsäädäntöä tulee kehittää, miten työmarkkinoiden rakenteita voidaan uudistaa – mikä on visiomme Suomelle? Kompromissit ovat win-win -tilanteita ja rakentavat sekä luottamusta että koheesiota. Suomi on pieni maa Euroopan laidalla, ja voimme paljon paremmin, kun emme luo turhia jakolinjoja toistemme välille.
Läpimurrot maailmalle syntyvät yhteistyöllä
Ylä-Anttila on nähnyt urallaan läheltä, kuinka digitaalisuus on mullistanut ansaintamallit myös media-alalla ja mahdollistanut sisältöjen ja palvelujen saatavuuden ympäri maailman. Samalla myös suomalaisille yrityksille on auennut aivan uudet kansainväliset markkinat. Sisältöviennin edistämisessä ekosysteemiajattelu on ytimessä. Esimerkiksi media-alalla yhteistyötä tehdään muun muassa rahoituksen etsimisen ja kontaktien luomisessa.
– Meidän kannattaa panostaa palveluvientiin, koska talouden palveluvaltaistuminen tulee jatkumaan kaikkialla maailmassa. Palveluviennissä yhdistyvät Suomen vahvuudet – teknologia ja korkea osaaminen – sekä hyvät tulevaisuuden näkymät, Ylä-Anttila toteaa.
Sisältövienti on hyvä esimerkki palveluviennin voimakkaasta kasvusta 2000-luvulla. Jo kolmannes Suomen viennistä on palveluita.
– Luovilla aloilla on valtava vientipotentiaali. Meillä on vielä tekemistä siinä, että tajutaan, kuinka suuri ala viihde- ja tarinateollisuus on ja mitä mahdollisuuksia se voi tarjota niin kulttuurille kuin taloudelle.
Koronakriisin seurauksena digitaalisten palveluiden merkitys on noussut maailmanlaajuisesti uudelle tasolle.
– Riippumatta siitä, miten kriisistä globaalisti tullaan ulos, jää digipalvelujen kysyntä suuremmaksi kuin se ennen kriisiä oli. Digitaalisen osaamisen ja digiratkaisujen kysyntä varmasti kasvaa. Tässä Suomen vahvuudet voidaan kääntää voitoksi, Ylä-Anttila toteaa.
Kuva: Yle Kuvapalvelu/Jyrki Valkama
Pysy ajan tasalla palvelualoja ja työmarkkinoita koskevista aiheista, seuraa meitä sosiaalisen median kanavissamme Twitterissä, LinkedInissä, Instagramissa ja Facebookissa sekä liity uutiskirjeemme tilaajaksi.