Erittäin vaikeasta mahdollista – liikenteen ja logistiikan päästöt voidaan puolittaa alan esittämin lisätoimin

Palta, Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto sekä viisi muuta liikenne- ja logistiikka-alan järjestöä julkaisivat 16.6.2020 yhdessä laaditun tiekartan vähähiiliseen liikenteeseen. Tiekartassa kerromme, että liikenteen päästöjen puolittamistavoite vuoteen 2030 mennessä on mahdollista saavuttaa.

Kunnianhimoiseen tavoitteeseen pääseminen alan kilpailukyky turvaten edellyttää lisäpanostuksia uusiutuviin polttoaineisiin, autokannan uusiutumisen vauhdittamiseen, joukkoliikenteen kehittämiseen, logistiikan digitalisaation edistämisteen sekä liikenneinfrastruktuurin parantamisteen ja kehittämiseen.

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitteena on, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen. Hallitusohjelman mukaan liikenteen päästövähennystavoitteiden tulee vastata Suomen vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteeseen. Liikenteen ja logistiikan osalta edellä mainittu tavoite käytännössä tarkoittaa, että liikenteen ja logistiikan päästöt tulee vähintään puolittaa vuoteen 2030 mennessä (vertailuvuosi 2005), ja että vuoteen 2045 mennessä päästöt tulee poistaa kokonaan.

Nämä tavoitteet ovat kansainvälisesti katsottuna erittäin kunnianhimoisia, sillä EU:ssa hiilineutraalisuustavoitteeksi on asettumassa vuosi 2050. Kun vuoteen 2050 on aikaa vajaat 30 vuotta ja vuoteen 2035 enää vajaat 15 vuotta, Suomi käytännössä pyrkii hiilineutraaliksi puolet nopeammin kuin EU.

Suomessa elinkeinoelämän eri toimialoja edustavat järjestöt ovat laajasti ottaneet hiilineutraali Suomi 2035 -haasteen vastaan. Kevään ja kesän 2020 aikana monet toimialat ovat julkaisseet omia hiilineutraalisuustiekarttojaan. Näin teki myös liikenne- ja logistiikka-alaa laajasti edustava koalitiomme* tiistaina 16.6.2020, kun esittelimme Tie vähähiiliseen liikenteeseen -tiekartan Paltan tiloissa järjestetyssä webinaarissa. Samalla luovutimme tiekarttamme liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakalle ja liikenne- ja viestintäministeriön ilmasto- ja ympäristöyksikön johtaja Päivi Antikaiselle. Paikalle olimme saaneet myös tiekarttaamme kommentoimaan Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikaisen.

Liikenne- ja viestintäministeriön ja VTT:n huhtikuussa julkaiseman uuden perusennusteen mukaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt putoavat nykyisillä ja jo päätetyillä toimenpiteillä yhteensä noin 37 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2005, kun tavoitteena on vähintään edellä jo mainittu 50 %:n päästövähenemä.

Liikenne- ja logistiikka-alan tiekartassa esittämillämme lisätoimenpiteillä tuo puuttuva ja erittäin vaikeaksi julkisuudessa todettu 13 % prosentin lisäpäästövähenemä saavutetaan. Tiekartassamme esitetyin lisätoimenpitein liikenteen päästöt vähenevät 51 prosentilla vuoteen 2030 mennessä ja 59 prosentilla vuoteen 2035 mennessä, jos tiekartassa esitettyjä lisätoimenpiteitä ryhdytään toteuttamaan määrätietoisesti ja välittömästi.

Mitä kauemmin lisätoimenpiteitä vatvotaan, sitä haastavammaksi päästövoitteiden saavuttaminen tulee. Kannustimia ja investointeja tarvitaan myös valtiolta, jotta liikenteen ja logistiikan kilpailukyky voidaan turvata.

Suurimmat lisävähennykset syntyvät tiekartan mukaan uusiutuvista polttoaineista, vähäpäästöisemmästä autokannasta ja digitalisaatiosta. Tiekartassa esitämmekin muun muassa seuraavia uudistuksia tehtäväksi 2020 -luvulla:

Lisäksi kestäviin liikennepalveluihin ja digitalisaation vauhdittamiseen tulee panostaa muun muassa liikennejärjestelmäsuunnittelulla, joukkoliikenteen kehittämisellä ja TKI-rahoituksella.

Matkalla vuoden 2030 puolittamistavoitteen kautta kohti vuoden 2045 fossiilitonta liikennettä päättäjät ja virkamiehet joutuvat varmasti ottamaan kantaa moniin kiperiin kysymyksiin liikenteen päästöihin vaikuttavaa lainsäädäntöä laadittaessa. Tavoitteet ovat haastavia, mutta ne on mahdollista saavuttaa tiekartan esittämillä toimenpiteillä sekä ottamalla huomioon järjestöjen liikennevalojen muotoon rakennetut keskeiset viestit valmistelua ja päätöksiä ohjaamaan.

Koska Suomessa liikenne- ja logistiikka-ala on varsin laaja ja pirstaleinen, on mielestäni erinomaista, että liikenne- ja logistiikkapalvelualat ovat yhdessä laatineet tiekartan vähähiiliseen liikenteeseen selkeillä toimialan yhteisillä viesteillä ja toimenpide-ehdotuksilla päättäjille. Tiekartan päälle on hyvä rakentaa jatkotoimenpiteitä koskien liikenne- ja logistiikka-alan päästövähennyksiä.

Kirjoitus on julkaistu myös Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliiton sivuilla.

Kirjoittaja on logistiikan toimialapäällikkö Paltassa. 

Pysy ajan tasalla palvelualoja ja työmarkkinoita koskevista aiheista, seuraa meitä sosiaalisen median kanavissamme Twitterissä, LinkedInissä, Instagramissa ja Facebookissa sekä liity neljä kertaa vuodessa ilmestyvän uutiskirjeen tilaajaksi.