Ihan kohta valitaan 15 suomalaista europarlamentaarikkoa päättämään asioista EU-parlamentissa. Vaalit ovat tärkeät. Tulevat mepit ovat vallan ytimessä päättämässä yhteisistä eurooppalaisista kysymyksistä: ilmasto-, sisämarkkina-, talous-, kriisinhallinta ja turvallisuuspolitiikasta. EU:n kilpailukyky pohjaa toimivaan sisämarkkinaan. Reilut ja kilpailukykyiset sisämarkkinat ovat elintärkeitä myös Suomelle.
EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies muistutti EK:n kevätseminaarissa, että on myös asioita, joissa enemmän ei ole paremmin tarkoittaen sitä, että tekeminen on syytä pitää kansallisen päätösvallan piirissä. Esimerkiksi sosiaalipilariin kuuluvissa työelämäasioissa ei ole laajentamistarpeita.
Näin ajattelemme myös Paltassa. Työmarkkinamallikysymyksissä pohjoismaisen työmarkkinamallin ja sen parhaiden käytäntöjen säilyttäminen on tärkeää. Meillä on oma työmarkkinatraditio, ja meidän täytyy jatkossakin kyetä sitä itse kehittämään. Samoin sosiaaliturva-asiat tulee säilyä omassa päätösvallassamme.
EU-jäsenmaiden erilaisuudesta johtuen Pohjoismaiden on työelämälainsäädännössä puolustettava omaa etuaan ja traditiotaan. Meillä monet asiat ovat jo kunnossa omien lakiemme ja työehtosopimustemme puitteissa; EU-tasoinen sääntely ja EU-jäsenmaiden lainsäädäntöjen yhteensovittaminen tapahtuisi isojen jäsenmaiden ehdoilla ja saattaisi aiheuttaa meille ongelmia.
Kansallisista tarpeista on jokaisella maalla itsellään paras ymmärrys. Sellaista, mikä toimii, ei pidä rikkoa, tai yhteensovittaa järjestelmiä, jotka kerta kaikkiaan eivät ole yhteensovitettavissa.
Työelämää koskevien asioiden osalta koko EU:lle yhteisiä asioita ovat työvoiman liikkuvuus ja osaavan työvoiman saatavuus. Niihin tulee EU:ssa panostaa.
Olemassa olevien EU-normien osalta on huolehdittava, että kaikki jäsenmaat toteuttavat kansalliset lainsäädäntötoimet kuten on sovittu.
Talouskasvua digitalisaatiosta ja palvelualoista
Työelämäteemoihin kiinnittyy vahvasti myös teknologia. Meillä ja muissa Pohjoismaissa digitalisaatio ja teknologian hyödyntäminen ovat monella toimialalla jo pitkällä. On varmistettava, että pysymme teknologian kehityksessä maailman kärjessä. Näin luodaan talouskasvua, työtä ja kilpailukykyä, joita Suomessa erityisesti tässä ajassa tarvitaan.
Teknologiasta täytyy ottaa kaikki hyöty irti maamme, työnantajien ja kansalaisten hyväksi. Myös työmarkkinapöydissä on kunnioitettava teknologista kehitystä ja tuettava sitä. Jossain EU-maissa pelätään tekoälyä, koska digitalisaatio ei ole vielä lähtenyt kunnolla käyntiin ja edessä on työpaikkojen disruptoitumista.
Me Suomessa olemme nähneet jo useampia teknologisia iteraatioita. Olemme tottuneet kehitykseen ja ymmärrämme sen tuomat hyödyt. On hyväksyttävä, että vanhoja töitä poistuu ja uusia tulee tilalle.
Talouskasvua tarvitaan eurooppalaisen hyvinvoinnin, kriisinkestävyyden ja turvallisuuden takaamiseksi. Talouskasvun ajurina palvelusektorilla on unionissa suurin taloudellinen kasvupotentiaali. Euroopan kilpailukykyä tulee vahvistaa muun muassa innovaatioiden syntyä ja käyttöönottoa edistämällä, unohtamatta vihreän siirtymän kasvupotentiaalia.
Näitä laajoihin kehityskulkuihin vaikuttaviin päätöksiä kesäkuussa valittavat meppimme ovat tulevina vuosina tekemässä, samoin kuin monia muita käytännön elämäämme vaikuttavia päätöksiä. Jokaisen suomalaisen onkin toivottavaa perehtyä parlamentaarikkoehdokkaisiin ja antaa äänensä niistä parhaaksi katsomalleen – ja olla näin osana yhteiseurooppalaista vaikuttamistyötä.
Palvelus Euroopalle on Paltan eurovaaleihin liittyvä teemasarja, johon kuuluu eurovaalitavoitteidemme teemoja esitteleviä blogeja ja podcasteja. EU on yksi maailman suurimmista talouksista, ja sen kilpailukyky pohjaa toimivaan sisämarkkinaan. Talouskasvua tarvitaan eurooppalaisen hyvinvoinnin takaamiseksi. Parhaiten sitä on mahdollista saada palveluista, sillä palvelusektorilla on unionissa suurin taloudellinen kasvupotentiaali. Siksi Euroopan kilpailukyvyn vahvistaminen ja toimivat sisämarkkinat myös palvelualoille ovat Palvelus Euroopalle.
