Velkaantuminen on edelleen iso ongelma julkiselle taloudelle. Kun tulot ja menot ovat rakenteellisesti epätasapainossa ja väestö ikääntyy, järjestelmältä uhkaa pudota pohja, Paltan pääekonomisti Martti Pykäri bloggaa.
Suomen julkisen talouden velkasuhde laski viime vuonna. Tämä oli hieman yllättävää, sillä samaan aikaan julkinen talous oli reilusti alijäämäinen. Velkasuhteen laskulle on kuitenkin yksinkertainen selitys, tai oikeastaan kaksikin.
Koska valtionhallintosektori on julkisen talouden primus motor, tarkastellaan asiaa nimenomaan sen näkökulmasta.
Pandemiavuosia on hyvä tarkastella yhdessä
Valtionhallinnon alijäämä oli vuonna 2021 yhteensä 8,1 miljardia euroa. Velka kasvoi kuitenkin vain 3,2 miljardia euroa. Ero selittyy pääosin rahoitusvarojen käytöllä – velanoton lisäksi alijäämää katettiin käyttämällä taseesta 4,1 miljardia euroa rahoitusvaroja.
Jos koko alijäämä olisi katettu velalla, velkasuhde olisi pienentynyt 2,1 prosenttiyksikön sijaan vain 0,2 prosenttiyksikköä.
Vuonna 2020 tilanne oli päinvastainen. Velkaa otettiin enemmän kuin alijäämän verran. Osa nostetusta velasta käytettiin vasta viime vuonna, mikä vähensi tarvetta ottaa uutta velkaa. Pandemiavuosia onkin hyvä tarkastella yhdessä.
Jos laskee yhteen vuodet 2020 ja 2021 huomaa, että kaikkiaan valtionhallinnon velkasuhde on kasvanut 5,7 prosenttiyksikköä vuodesta 2019. Valtiovarainministeriö arvioi velkasuhteen kasvavan jälleen tänä vuonna.
Oheinen kuvio näyttää velkasuhteen muutoksen eri osatekijöihin jaettuna. Alijäämä on kuviossa jaettu perusjäämään ja nettokorkomenoihin. ”Muut tekijät” näyttävät alijäämän ja velan määrän muutoksen erotuksen, joka koostuu pääosin muiden kuin julkiseen velkaan laskettavien tase-erien käytöstä, esimerkiksi alijäämän kattamisen kassavaroista tai rahoitusomistuksia realisoimalla.
Toinen velkasuhteen laskuun vaikuttanut tekijä oli noususuhdanteen siivittämä reipas talouskasvu. Nimellistä bruttokansantuotetta kasvatti osaltaan myös hintojen nousu.
Julkisen talouden näkymä ei ole vahva
Vaikka pandemian aikainen velanotto tapahtui käytännössä nollakorolla, riskinä on että korkomenot voivat nousta tulevaisuudessa.
Viime aikoina on jo nähty orastavaa korkojen nousua, mikä on hyvä muistutus vastuullisen julkisen talouden hoidon tärkeydestä.
Julkisen talouden varsinainen ongelma ei ole kuitenkaan velan määrä, ainakaan toistaiseksi, vaan velkaantuminen. Kun väestö ikääntyy ja tulot ja menot ovat rakenteellisesti epätasapainossa, järjestelmältä uhkaa pudota pohja.
Velkaantumisen taittaminen vaatii sekä rakenteellisia uudistuksia että menojen aiempaa kriittisempää tarkastelua. Samalla kasvun ja työllistämisen edellytyksiä on parannettava sekä panostettava talouden uudistumiseen.