Kehysriihessä kiritettävä logistiikan kestävää kilpailukykyä

Tehokas ja toimintavarma logistiikka on yhteiskunnan toiminnan ja talouden kasvun edellytys. Hallituksella on paikka edistää logistiikan kestävää kilpailukykyä kevään kehysriihessä infrarahoituksen, liikenteen ilmastoratkaisujen sekä logistiikan digitalisaation tukemisen kautta.

Hallituksen kehysriihen lähestyessä on hyvä muistuttaa päättäjiä, että matkalla kohti hiilineutraalia Suomea 2035 on keskeistä huolehtia Suomen elinkeinoelämän kansainvälisestä kilpailukyvystä. Siinä logistiikalla on keskeinen rooli. Ilman elinkeinoelämän ja logistiikan kilpailukykyä on haastavaa saavuttaa Suomessa muita tärkeitä tavoitteita, kuten hyvää koulutusjärjestelmää, korkeaa työllisyysastetta sekä hyviä vanhustenhoito- ja sosiaalipalveluja.

Hallituksella on keväällä työn alla hankkeita, joilla on vahva kytkentä liikenteen ja logistiikan sujuvuuteen, tehokkuuteen sekä päästöjen vähentämiseen, ja joista on kehysriihen yhteydessä syytä tehdä logistiikka-alan kilpailukykyä tukevia linjauksia ja päätöksiä.

Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi 18.3.2021 lausuntoyhteenvedon luonnoksesta valtakunnalliseksi liikennejärjestelmäsuunnitelmaksi vuosille 2021-2032. Lausuntoyhteenvedossa suunnitelmaa pidettiin tarpeellisena työkaluna liikennejärjestelmän pitkäjänteiseen kehittämiseen. Perusväylänpidon rahoitustason korotusta 1,4 miljardiin euroon vuodessa pidettiin hyvänä. Liikennejärjestelmän kehittämiseen varatun rahoituksen kokonaismäärää (500 milj.€/v) pidettiin lausunnoissa yleisesti riittämättömänä, erityisesti maanteille varatulta osalta. Tähän puutteeseen myös Palta kiinnitti huomiota omassa kirjallisessa lausunnossaan.

Kehysriihessä liikennejärjestelmän kehittämiseen varattua rahamäärää tulisikin nostaa 500 miljoonan euron vuositasolta vähintään 600 miljoonan euron tasolle, sillä pääteiden ja ratojen kehittämiseen suunnitelmassa varattu rahoitustaso ei vastaa investointitarvetta. Erityisesti tavaralogistiikan toimivuuden osalta Palta katsoo, että tuo sadan miljoonan euron lisärahoitus tulisi kohdistaa erityisesti tieverkon kehittämiseen. Tavaralogistiikasta suuri osa kulkee tällä hetkellä ja myös tulevaisuudessakin tieverkostossa. Tieinfran kunnostamiseen panostaminen mahdollistaisi myös esimerkiksi ilmastolle parempien HCT-rekkojen laajemman käytön ja edistäisi sitä kautta päästövähennyksiä.

Palta tukee hallituksen asettamaa tavoitetta hiilineutraalista Suomesta vuoteen 2035 mennessä. Paltalle ja sen jäsenyrityksille on tärkeää co2-päästöjen vähentämisessä se, että vähennystoimet tehdään Suomen ja yritysten kilpailukyky huomioiden. Kehysriihen yhteydessä hallituksen tulisi luopua hallitusohjelmassa päätetystä kansallisesta uusiutuvien lentopolttoaineiden jakeluvelvoitteesta vuodelle 2030 ja edistää enemminkin sitä, että riittävän kunnianhimoinen jakeluvelvoite tehtäisiin vähintään EU-tasoisena.

Uusiutuvien lentopolttoaineiden hinta on tällä hetkellä jopa kolminkertainen fossiiliseen kerosiiniin verrattuna, ja hintojen arvioidaan myös säilyvän pitkään 2–3-kertaisina fossiiliseen polttoaineeseen verrattuna. Kansallisesta jakeluvelvoitteesta syntyvä kustannusrasite on omiaan hidastamaan lentoliikennetoimialan koronapandemiasta toipumista sekä heikentämään Suomea palvelevien henkilö- ja rahtilentoyhteyksien kilpailukykyä ja kehittymistä muita maita enemmän.

Ilmastonmuutos on globaali ongelma, jonka ratkaisemiseen tarvitaan globaaleja ratkaisuja. Palta katsoo, että kansallisen jakeluvelvoitteen käyttöönoton sijasta Suomen olisi tärkeää edistää kunnianhimoisten kansainvälisten velvoitteiden käyttöönottoa EU:ssa ja kansainvälisessä siviili-ilmailujärjestö ICAO:ssa. Lentoliikenteen päästövähennyksiä on mahdollista saada aikaan EU:n ja ICAO:n toimenpiteillä, joilla tasapuoliset toimintaedellytykset pystytään turvamaan globaalin kilpailun kohteena olevassa lentoliikenteessä.

Logistiikan digitalisaatio ja sen jatkuva kehittäminen on liikenteelle asetettujen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa keskeisessä roolissa. Tavaraliikenteen digitalisaatioratkaisuilla kuten kuljetusten optimoinnilla voidaan alan yhteisen vähähiilisyystiekartan mukaan saavuttaa jopa kymmenesosa vaadittavista päästövähennyksistä.

Jotta digitalisaation mahdollisuuksia pystytään hyödyntämään täysimääräisesti logistiikka-alalla, toimitusketjun digitaalista tietojen vaihtoa on lisättävä sekä kuljetuskumppaneiden että asiakkaiden välillä. Logistiikkapalvelualaa laajasti edustavan Paltan mukaan tiedonvaihtoa tulee logistiikkaketjussa edistää ennen kaikkea yrityslähtöisesti: kehittämällä tiedonvaihtoon kaupallisia liiketoimintamalleja ja edistämällä logistiikassa yhteisiin ja yleisiin standardeihin perustuvaa digitaalista tiedonvaihtoa.

Jos hallitus haluaa edistää Suomen logistiikka-alan digitalisoinnin kehittymistä EU:n eturintamassa, hallitus voisi päättää kevään kehysriihessä hanketuesta tai pilottiprojektista kuljetusasiakkaiden ja logistiikkayritytysten välisten sähköisten yhteyksien standardoinmiseksi jo käytössä olevilla yleisillä standardeilla. Toimitusketjuun kytkeytyvien yritysten digivalmiuksien parantaminen olisi omiaan edistämään liikenteen ja logistiikan ekosysteemikehitystä Suomessa.