Hallituksen puoliväliriihestä tarvitaan ratkaisuja, joilla edistetään työperäistä maahanmuuttoa ja jo maassa olevien maahanmuuttajien työllistymistä. Palvelualoja uhkaa tulevaisuudessa entistä vakavampi osaajapula, ja toisaalta monimuotoisuus on alihyödynnetty voimavara työpaikoilla, toimialapäällikkö Anu Sajavaara bloggaa.
Helmikuussa julkaistussa TEMin työryhmän raportissa Kestävä talouskasvu ja hyvinvointimme tulevaisuus (2021:12) todetaan, että Suomen tulevaisuuden kannalta on ratkaisevan tärkeää lisätä ulkomaisen työvoiman määrää. Osaajapula on nyt jo arkipäivää monilla aloilla ja tilanteen odotetaan lähivuosina pahenevan entisestään. Osaavan työvoiman saatavuus on merkittävä kasvun este jopa kolmannekselle Paltan kyselyyn vuodenvaihteessa vastanneista palveluyrityksistä seuraavien kolmen vuoden aikana.
Suomen tulevaisuuden kannalta on ratkaisevan tärkeää lisätä ulkomaisen työvoiman määrää.
TEMin työryhmä esittää, että tavoitteeksi tulisi asettaa työikäisten kansainvälisten osaajien määrän kasvattaminen 100 000:lla vuoteen 2030 mennessä. Huomiota tulee kiinnittää erityisesti osaavan ulkomaisen työvoiman houkuttelemiseen, osaajien paluumuuttoon ja siihen, että työvoima jää Suomeen. Työryhmän mukaan monimuotoisuus, tasa-arvo ja eri taustoista tulevat osaajat ovat kriittisiä tekijöitä siinä, että Suomessa synnytetään innovaatioita, pysytään kilpailukykyisinä ja tuetaan kansainvälistymistä.
Monimuotoisuus alihyödynnetty voimavara työpaikoilla
Myös hallitusohjelmassa on sitouduttu monimuotoisuuden edistämiseen. Hallitusohjelman mukaisesti TEM on käynnistänyt työelämäohjelman, jonka avulla on tarkoitus lisätä työnantajien rekrytointi- ja monimuotoisuusosaamista ja tunnistaa ja kehittää maahanmuuttajien osaamista työpaikoilla.
Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että organisaation monimuotoisuus on voimavara. Erilaiset osaajat täydentävät toisiaan, luovat uutta, kannustavat ajattelemaan uudella tavalla ja uudistamaan pinttyneitä käytäntöjä sekä toimintatapoja. Monimuotoisuuden voimavaraksi kääntäneet yritykset menestyvät usein verrokkiyrityksiä paremmin ja ovat innovatiivisempia. Eri kulttuureita ja etnisiä ryhmiä sekä eri sukupuolia edustava henkilöstö pystyy myös palvelemaan paremmin yhä monimuotoisempaa asiakaskuntaansa.
Suomella on kuitenkin vielä paljon tekemistä. Kehysriihestä tarvitaan ratkaisuja työperäisen maahanmuuton edistämiseksi ja osaajien houkuttelemiseksi maailmalta Suomeen.
Lupaprosessit kuntoon ja kaikki resurssit käyttöön
Työperusteisen maahanmuuton edistäminen edellyttää ensinnäkin sitä, että nopeutamme työperäisen maahanmuuton prosesseja. Prosessit kestävät nykyisin aivan liian kauan ja menetämme jatkuvasti kallisarvoisia huippuosaajia. Osaajista on maailmanlaajuinen pula ja ottajia maailmalta löytyy. Osaajat suuntaavat muualle, jos maahantuloprosessi Suomessa kestää luvattoman pitkään.
Erityisosaajien lisäksi pulaa on myös suorittavan työn tekijöistä. Suomen tulisi luopua pikaisesti keinotekoisesta työvoiman saatavuusharkinnasta.
Osaajat suuntaavat muualle, jos maahantuloprosessi Suomessa kestää luvattoman pitkään.
Myöskään Suomessa jo olevan työikäisen ulkomaalaistaustaisen väestön osaamista ei ole riittävästi hyödynnetty. Yksi keskeinen este ulkomaalaistaustaisten henkilöiden työmarkkinoille pääsyssä on kielitaito, selviää Paltan, Kaupan liiton ja Finanssialan yhteisestä Palvelualojen osaajabarometrista. Kyselyssä 61 prosenttia vastaajista ilmoitti, että kielitaito on este ulkomaisen työvoiman hyödyntämiselle.
Maahanmuuttajien kielikoulutukseen on panostettava, ja sen on oltava oikea-aikaista ja systemaattista. Kehysriihessä on tehtävä päätös maahanmuuttajien kielikoulutuksen lisäämisestä työllisyyttä edistävissä palveluissa.
Lisäksi on muistettava, että kielitaito karttuu koko ajan myös käytännön työssä. Suomessa kielikoulutuksessa painottuu suhteettomasti kirjallinen kielitaito, jota ei välttämättä tarvita kaikissa työtehtävissä. Auttavalla suullisella taidollakin pääsee jo pitkälle. Kielikoulutuksessa tuleekin panostaa käytännönläheisyyteen ja tukea entistä vahvemmin työnantajia järjestämään kielen opetusta osana työssäkäyntiä.
Suomella on paljon valttikortteja: olemme maailman onnellisin kansa, joka asuu turvallisessa ja hyvin toimivassa maassa, jossa on laadukas ja osallistava työelämä, kaikkien saatavilla oleva kohtuuhintainen päivähoitojärjestelmä, maailman parhaisiin kuuluva koulujärjestelmä ja kohtuullisesti toimiva terveydenhoitojärjestelmä. Nyt kehysriihestä tarvitaan kasvuratkaisuja, joilla saamme lisää ulkomaisia osaajia Suomeen, ja joiden avulla maahanmuuttajat työllistyvät ja kiinnittyvät yhteiskuntaamme nykyistä paremmin.